Slovenian poistetut ihmiset

Slovenian itsenäistyessä vuonna 1991 säädetty kansalaisuuslaki vei 25 000 ihmiseltä kaikki henkilötiedot. Yli puolet ovat yhä niitä ilman.

Teksti: Sanna Raita-aho

LyhyetIhmisoikeudetSlovenia

Kuvittele, että kaikki henkilötietosi katoaisivat yllättäen. Menettäisit oikeutesi sosiaaliturvaan ja työntekoon. Virallisesti sinua ei enää olisi olemassa.

Näin tapahtui Sloveniassa tuhansille ihmisille.

Slovenia itsenäistyi vuonna 1991 Jugoslaviasta. Itsenäistymishuumassa säädettiin laki, jonka mukaan kaikkien paitsi etnisten slovenialaisten täytyi hakea Slovenian kansalaisuutta puolen vuoden sisällä. Päätös koski esimerkiksi Sloveniassa eläneitä muita jugoslavialaisia, kuten bosnialaisia ja kroatia­laisia, jotka olivat liittovaltion aikana saaneet muuttaa vapaasti valtiosta toiseen.

Puolen vuoden jälkeen 25 600 ihmisen tiedot poistettiin väestörekisteristä. Monet niistä, joiden henkilötiedot poistettiin, eivät olleet tietoisia koko lakimuutoksesta.

Useat kuulivat tyrmistyksekseen vasta vierailulla virastossa tai sairaalassa, että heidän henkilötietonsa ovat kadonneet. Osa taas luuli, että heille aiemmin myönnetty pysyvä oleskelulupa riittää oleskeluoikeuden ja henkilötietojen säilyttämiseen.

Poistettujen asema on käytännössä sama kuin laittomien siirtolaisten – he tekevät pimeitä töitä ja elävät ilman oikeutta terveydenhoitoon. Tämä siitä huolimatta, että monet ovat asuneet koko elämänsä Sloveniassa ja mieltävät itsensä slovenialaisiksi.

Poistettujen joukossa on myös lapsia, jotka ovat kasvaneet Sloveniassa, vaikka heidän vanhempansa ovat ulkomaalaisia.

Myöhemmin Slovenian hallinto-oikeus tuomitsi poistotoimenpiteet laittomina ja vaati, että poistetuilla on oikeus saada kansalaisuutensa takaisin.

Slovenian rauhaninstituutintutkijatohtori ­Neza Salamonin mukaan kansalaisuuden takaisin saaminen on kuitenkin byrokraattista ja hankalaa. Yli puolet poistetuista on edelleen ilman kansalaisoikeuksia.

Toisen luokan kansalaiset

Viranomaiset ja poliitikot suhtautuvat poistettujen ongelmiin välinpitämättömästi. Salamonin mukaan osa vallassa olevista poliitikoista vääristelee tahallaan tietoja poistettujen ongelmista. Tästä syystä tavalliset slovenialaiset suhtautuvat poistettuihin toisen luokan kansalaisina.

”Poistetut kohtaavat rasismia. Monien slovenialaisten mielestä nämä ovat itse syypäitä kohtaloonsa ja ansainneet sen.”

Salamonin mukaan ongelman ratkaisua hidastaa yhä nationalistinen ideologia siitä, ketkä saavat oikeuden olla slovenialaisia.

”Samat ihmiset, jotka säätivät lain, ovat yhä vallassa. Poistettujen ongelmat eivät kiinnosta heitä, sillä heidän mielestään laki on oikeudenmukainen.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!