Artikkelikuva
Longin perhe on paljosta kiitollinen maan johtajille; elämä maanjäristyksen jälkeen on muuttunut paremmaksi. Rouva Long vaihtoi valokuvaa varten ylleen perinteisen

Onnekas kylä selvisi järistyksestä

Kiinalainen Napun vuoristokylä oli onnekas, vaikka suurin osa taloista tuhoutui maanjäristyksessä. Kukaan ei kuollut, ja jälleenrakennus sysäsi uuden kehityksen käyntiin.

Napu-kylän talot sijaitsevat yli 2000 metriä korkean vuoren rinteellä, keskellä jylhintä Sichuanin maakuntaa. Rinteellä kasvaa Sichuanin pippuria.

Vuoren huipulta avautuvat näkymät kylään sen juurella, utupilvien ympäröiville lähivuorille ja niiden takaa häämöttävään kaupunkiin. Vanha mummo paimentaa puolta tusinaa ruskeaa kanaa tien varrella. Siellä täällä ammuu lehmä.

Napu ja sen asukkaat ovat onnekkaita.

Vuoden 2008 toukokuussa Sichuania ravisteli 8,0 richterin maanjäristys. Sen keskus sijaitsi sadan kilometrin päässä Napusta. Maanjäristyksessä kuoli 87 000 ihmistä. 15 miljoonaa evakuoitiin, viisi miljoonaa menetti kotinsa.

Vuoristokylässä ei kuollut ketään.

”Olemme onnekkaita. Kaikki ihmiset olivat joko pelloillaan tai poissa kylästä. Kukaan ei jäänyt romahtaneiden talojen tai vuorilta vierineiden kivenlohkareiden alle”, rouva Long kertoo.

Pahimmat tuhoalueet muodostivat yhtenäisen vyön, joka kulki juuri kylän ulkopuolella.

Tuhoutuneet talot

Katastrofista on kulunut yli neljä vuotta. Kylä on jo noussut takaisin jaloilleen, samoin muu Sichuan.

Henki säilyi, mutta Longin perheen koti tuhoutui täysin. Kylän 240 talosta neljä viidesosaa tuhoutui joko täysin tai asuinkelvottomaksi.

Toisin kuin monet muut, Longin pariskunta ei alkanut rakentaa uutta taloa tuhoutuneen tilalle. He ostivat herra Longin veljen talon. Tämä asui jo maanjäristyksen aikoihin läheisessä kaupungissa.

Napu-kylän asukkaat kuuluvat etniseen qiang-vähemmistöön. Monet kylän taloista on rakennettu perinteiseen qiang-tyyliin puusta.

”Emme enää pysty rakentamaan tällaisia taloja, sillä vuorella kasvavat puut on suojeltu”, herra Long sanoo.

Mies lähtee oppaaksi vuorelle ja kertoo samalla Napun jälleenrakentamisesta. Vetinen kylätie mutkittelee pitkin vuorenrinnettä. Vastaan tulee sekä korjattuja että uusia taloja. Uudet on rakennettu pääosin betoniharkoista, jotka on päällystetty keramiikkalaatoilla. Rakennustyylissä on kaikesta huolimatta pyritty noudattamaan perinteitä.

Maanjäristyksen jälkeen valtio antoi kotinsa menettäneille perheen koosta riippuen 2400 – 2800 euron korvauksen. Tuki oli tarkoitettu uuden talon rakentamista, ostamista tai vanhan korjaamista varten. Perheet saivat halutessaan myös pankista lainaa 2500 euron verran erityisen alhaisella korolla.

Uuden kodin rakentaminen maksaa kuitenkin 12 000 – 15 000 euroa.

Ennen maanjäristystä pankkilaina oli Sichuanissa lähes tuntematon käsite. Järistyksen jälkeen yli puolet ihmisistä joutui ottamaan asuntolainaa. Ensisijaisesti lainattiin kuitenkin sukulaisilta ja ystäviltä.

Maanviljelijästä siirtotyöläiseksi

Sichuanin maanjäristyksestä kärsivät eniten köyhät maanviljelijät. Tuhon keskusalue on vuoristoista, vaikeakulkuista ja harvaan asuttua seutua.

Jälleenrakennus on helpottanut elämää. Köyhille kyläläisille pienikin parannus olosuhteisiin saattaa mullistaa koko elämän. Napun kyläläisille elämää suurempi mullistus oli ajotien rakentaminen ylös vuorille.

Valtio kustansi paitsi vuorelle johtavan ajotien rakentamisen myös vuoren juurelta kaupunkiin johtavan tien korjauksen. Aiemmin kyläläisten piti raahata raskaatkin kantamukset ylös vuorille jalan, kinttupolkua pitkin. Nyt tavarat kulkevat nopeasti ja vaivattomasti oman tai naapurin auton kyydissä.

Vuorella asuminen osoittautui kyläläisten onneksi. Kiinan hallitus tuki jälleenrakentamisessa kaupungistumista, ja osa alavien alueiden viljelymaista jäi sen jalkoihin. Vuoristopellot eivät kuitenkaan gryndereitä kiinnostaneet.

Rouva Longin mukaan suurin osa kyläläisistä elää lähes samoin kuin ennenkin: viljelee vihanneksia, Sichuanin pippuria, saksanpähkinöitä ja viinirypäleitä sekä kasvattaa kanoja, lampaita ja lehmiä. Mutta on jotain muuttunutkin: suurimmalla osalla kyläläisistä on nyt asuntolainaa, joten uusia tulonlähteitä on pitänyt keksiä.

”Maanjäristyksen jälkeen kyläläiset alkoivat kasvattaa uusia tuotteita, kuten luumuja ja kaneja myyntiä varten.”

Osa kyläläisistä aloitti uuden bisneksen. He ostivat henkilö- tai kuorma-autoja ja ryhtyivät maksusta kuljettamaan rakennustarvikkeita vuorille tai ihmisiä alas läheiseen kaupunkiin.

Myös Sichuanin jälleenrakennusprojektit toivat lisätienestejä. Etenkin miehet lähtivät siirtotyöntekijöiksi.

Turismista tulevaisuuden turva?

Rouva Long häärää uuden kotinsa keittonurkkauksessa. Puun oksat pitävät yllä avotulta, jonka päällä olevassa mustassa padassa kypsyy kanasta ja yrteistä tehtyä keittoa. Ruokapöydän takana roikkuvassa seinäjulisteessa hymyilee Kiinan entinen johtaja, Mao Tsetung.

Kiinaa on kiitelty sen toiminnasta maanjäristyksen jälkeen. Maan johto reagoi nopeasti, ja apua sekä rahaa katastrofin uhreille on tulvinut paitsi keskus- ja paikallishallinnolta, myös maan rikkaimmilta provinsseilta, lukuisilta avustusjärjestöiltä sekä yksityisiltä kiinalaisilta.

Myös Longin perhe kiittelee maan johtajia. Rouva nyökyttelee ja toteaa, että elämä maanjäristyksen jälkeen on parempaa kuin sitä ennen.

”Valtio on panostanut todella paljon infrastruktuuriin ja ihmisten elämänlaatuun”, herra Long sanoo.

Miehen mukaan paikallishallitus on auttanut kyläläisiä luomaan tuotteilleen uusia myyntiväyliä, kouluun on hankittu uusia opetustarvikkeita ja opetuksen taso on parantunut. Kylään on rakennettu uusi käymälä sekä kylätalo.

Longin pariskunta vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä.

Parempi elämä on tuonut tullessaan myös unelman jostain vielä paremmasta.

”Kylän talot pitäisi muuttaa perinteisen näköisiksi ja viihtyisiksi. Kylätie pitäisi päällystää asfaltilla. Haluamme näet houkutella turisteja tänne. Ympäröivät vuoret olisivat hyvä kohde vaeltelijoille ja reppureissaajille”, rouva Long sanoo.

Turistit ja näiden rahakukkarot toisivat kaivattua lisätienestiä kyläläisille. Kylän muuttaminen turistikohteeksi tarvitsee kuitenkin paikallishallituksen luvan ja innostuneita investoijia.

Rouva Longin mukaan kaksi naapurikylää on ehdottanut samaa ideaa paikallisviranomaisille, ja heille on näytetty vihreää valoa. Mutta toisin kuin Napu, kylät sijaitsevat lähempänä maakunnan päätietä.

Longin perhe on kuitenkin toiveikas. Rouva Long tuo näytille värikkäitä, omin käsin tekemiään perinteisiä kirjontatöitä.

”Ovatko nämä sinun mielestäsi kauniita? Luuletko, että turistit pitäisivät näistä?” hän kysyy silmät täynnä toivoa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!