Tiibet maailmanpolitiikan panttivankina

Kiinassa vaihtuu valta, mutta Tiibetin kysymys hiertää yhä. Tiibetin hengellinen johtaja Dalai-lama luopui viime vuonna poliittisesta vallasta. Mutta mitä tulee Dalai-laman jälkeen?

Teksti: Olli MoilanenKuvat: Olli Moilanen

PitkätDemokratiaKiina

Free Tibet. Sanapari tulee vastaan kaikkialla Intian Dharamsalassa. Seiniin liimatuissa tarroissa, moottoripyörien bensatankeissa, autojen takaikkunoissa, huppareiden selkämyksissä.

Himalajan jyrkillä rinteillä roikkuvassa pienessä intialaiskaupungissa kehotus näkyy taajaan, sillä täällä asuu suurin osa Intiaan paenneista noin sadastatuhannesta tiibetiläispakolaisesta.

Tiibetiläisten kamppailu maansa vapauttamiseksi on kestänyt jo puoli vuosisataa eikä tilanne ole kohentunut. Tiibetiläisiä syrjitään, vangitaan, kidutetaan ja tapetaan yhä.

14. Dalai-lamana tunnettu Tiibetin johtaja Tenzin Gyatso on pysynyt tiukasti väkivallattoman kamppailun kannalla. Hän muistuttaa alinomaa, ettei Tiibetin vihollinen ole Kiina tai kiinalaiset, vaan sen nykyinen hallinto.

Dalai-laman muotoilema politiikka ei vaadi Tiibetille itsenäisyyttä, vaan autonomista itsehallintoa osana Kiinaa. Buddhalaisuuteen perustuva ja väkivallattomuuteen nojaava keskitien politiikka onkin niittänyt kunnioitusta maailmalla. Vuonna 1989 Dalai-lamalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Silti neuvottelut Kiinan kanssa eivät ole edenneet. Kiina pitää Dalai-lamaa terroristina ja väittää tiibetiläispakolaisten suunnittelevan kansannousua Intiasta käsin.

Politiikka ei muutu

Vuonna 2011 Dalai-lama luopui poliittisen johtajan asemastaan ja lopetti samalla dalai-lamojen vuosisatoja kestäneen Tiibetin johtajuuden. Nykyään pakolaishallintoa johtaa vaaleilla valittu pääministeri Lobsang Sangay.

Valta on vaihtunut, olisiko aika muuttaa myös politiikkaa?

Ei, vastaa Dharamsalassa toimivan Tiibetin pakolaishallituksen viestintäministeri Dicki Chhoyang.

”Pakolaishallitus on sataprosenttisesti [Dalai-laman muotoileman] keskitien politiikan kannalla. Se on ainoa tie, joka voi johtaa dialogiin ja kestävään ja hyväksyttävään ratkaisuun”, Chhoyang toteaa.

Chhoyang toistaa näkemyksen, joka on tuttu monesta Dalai-laman haastattelusta: ”Kun ottaa huomioon tilanteen kiireellisyyden, keskitien politiikka on kaikista realistisin vaihtoehto.”

Kaikki tiibetiläisyhteisössä eivät kuitenkaan ole samaa mieltä.

Siistiin harmaaseen pukuun sonnustautunut Tsewang Rigzin ohjaa toimistoonsa Dharamsalan keskustassa. Rigzin johtaa Tibetan Youth Congress -kansalaisjärjestöä, joka vastustaa Dalai-laman keskitien politiikkaa ja vaatii täydellistä itsenäisyyttä Kiinasta, ”vaikka se edellyttäisi ihmishenkien menettämistä”. Järjestö on 35 000 jäsenellään tiibetiläisyhteisön suurin.

Pääpaikalla toimiston seinällä roikkuva suuri Dalai-laman kuva herättää hämmästystä. Eikö järjestön pitänyt vastustaa Dalai-lamaa?

”Dalai-lama on ylin johtajamme. Kunnioitamme pakolaishallituksen keskitien politiikkaa, mutta olemme siitä täysin eri mieltä”, Rigzin muotoilee.

Rigzin perustelee hieman ärtyneesti Tiibetin historiallista oikeutta itsenäisyyteen. Silti hän ei suostu sanomaan mitään poikkipuolista Dalai-lamasta.

Tätä onkin vaikea käsittää. Tiibetiläisten politiikkaa ei voi ymmärtää ilman Dalai-lamaa. Jopa vastustajat vetoavat hänen auktoriteettiinsa. Itse asiassa tiibetiläisiä ei voi lainkaan ymmärtää ilman Hänen Pyhyyttään Dalai-lamaa, kuten häntä kunnioittavasti kutsutaan.

Erehtymätön Dalai-lama

”Ensin tulee Hänen Pyhyteensä, sitten äitini ja isäni, sitten siskot ja veljet”, katukojussa teetä hörppivä Tashi Dorje havainnollistaa suhdettaan johtajaansa.

Dorje sanoo kannattavansa itsenäisyyttä autonomian sijaan.

”Kuten Hänen Pyhyytensä sanoo.”

Mutta Dalai-lamahan ei kannata itsenäisyyttä.

”Kannatan mitä hän sanoo”, Tashi Dorje korjaa ja heilauttaa kättään hymyillen.

Tiibetistä väitöskirjaansa valmisteleva Helsingin yliopiston tutkija Mitra Härkönen selventää, että Dalai-laman painoarvo on historiallisesti niin suuri, ettei poliittinen auktoriteetti hetkessä häviä.

”Uskonnollisina hahmoina dalai-lamat ovat absoluuttisen viisaita ja myötätuntoisia buddhia. Heihin liitetään myös ’ylimaallisia’ ominaisuuksia, kuten selvänäköisyys”, Härkönen kirjoittaa.

Härkösen mukaan tiibetiläiset kasvavat kunnioittamaan Dalai-lamaa. Useimmat pitävät häntä myös erehtymättömänä.

”Dalai-lama on niin pakolaistiibetiläisille kuin Kiinan alaisuudessa asuville tiibetiläisen etnisyyden, uskonnon ja kulttuurin keskeisin symboli ja ruumiillistuma.”

Helsingin yliopistossa Tiibetiä tutkiva Tiina Hyytiäinen havainnollistaa lisää.

”Kun Dalai-lamasta tuli kasvissyöjä, tiibetiläiset seurasivat perässä ja avasivat kasvisravintoloita. Kun hän terveydellisistä syistä joutui luopumaan kasvissyönnistä, tiibetiläiset palasivat lihansyöntiin helpotuksesta huokaisten.”

Mikä on realismia?

Aivan kaikki eivät kunnioita Dalai-lamaa samalla tavalla. Yksi heistä on kirjailija-aktivisti Lhasang Tsering, joka kannattaa ”aktiivista kamppailua”. Mitä se on?

”Kuolemaa!” Tsering kivahtaa ja lyö pöytää niin että teekupit kilisevät.

”Tappamista ja kuolemaa! Emme voi vain istua ja odottaa. Minulla ei ole muuten ongelmaa väkivallattomuuden kanssa, mutta se ei saa tarkoittaa toimimattomuutta”, Tsering huutaa.

Siinä missä Dalai-lama ja pakolaishallinto puhuvat autonomiasta ainoana vaihtoehtona, Tsering näkee toisin.

”Tunnustan tosiasiat: Kiina ei ikinä lähde Tiibetistä omasta tahdostaan. Osoita, että olen väärässä niin olen maailman onnellisin mies.”

Kontrasti kärsivällisesti puhuvaan ministeri Chhoyangiin ei voisi olla suurempi. Poliittisella reuna-alueella paljastuu tiibetiläisen nationalismin hauraus. Lhasang Tsering ei siedä kyseenalaistamista.

”Jos et hyväksy tosiasioita, en voi puhua kanssasi”, Tsering tiuskaisee, nappaa laukkunsa ja kävelee ulos.

Politiikkaa jälleensyntymillä

Näyttää siltä, että soraäänistä huolimatta tiibetiläisten uhattu identiteetti on Dalai-laman varassa. Lhasang Tseringin kaltaiset toisinajattelijat ovat harvassa. Kun vuoden 2008 Kiinan olympialaisten alla Tiibetissä leimahtaneet protestit uhkasivat kääntyä väkivaltaisiksi, Dalai-lama uhkasi erota. Näin väkivalta laantui.

Dalai-lama on jo 77-vuotias. Mitä tiibetiläisten kamppailulle mahtaa tapahtua hänen kuolemansa jälkeen?

Tiibetiläiset uskovat, että Dalai-lama – kuten muutkin korkeat lamat eli buddhalaiset oppineet – syntyvät kuolemansa jälkeen uudelleen.

Kiina on nähnyt tässä mahdollisuutensa. Kun tiibetiläiset valitsivat Dalai-laman johdolla 11. panchen-laman inkarnaation vuonna 1995, Kiina toi tilalle oman ehdokkaansa ja telkesi Dalai-laman tunnustaman Panchen-laman kotiarestiin. Sittemmin tämän olinpaikasta ei ole ollut tietoa.

Mutta miksi kommunistinen ja uskonnoton Kiina puuttui tiibetiläisten uskonnollisiin perinteisiin? Koska Panchen-lama valitsee viime kädessä Dalai-laman inkarnaation. Ja dalai-lamoilla on valtaa.

Kiina on myös antanut absurdin määräyksen, että lamojen pitää hakea jälleensyntymiselleen valtion lupa. Luvattomat reinkarnaatiot ovat rangaistuksen uhalla kiellettyjä. Lain mukaan jälleensyntyneen henkilön tunnistamiseen taas eivät saa vaikuttaa Kiinan ulkopuolella asuvat henkilöt. Näin Dalai-lama ja muut maanpaossa elävät korkeat lamat on suljettu pois.

”Jälleensyntymillä on valtava poliittinen, taloudellinen ja uskonnollinen merkitys myös Kiinan alaisilla tiibetiläisalueilla. Vaikutus kansaan on suuri”, Hyytiäinen vahvistaa.

Gangnam Style

Yhtäkkiä kadulla alkaa kuhista, kun pukuun sonnustautunut mies vetää päähänsä Kiinan uutta presidenttiä Xi Jinpingiä esittävän naamion. Presidentti Xi astelee kadulla rinnallaan kaksi Kiinan armeijan univormuun pukeutunutta miestä. Kaiuttimesta raikaa nettimeemin luonut korealaishitti Gangnam Style.

Xi Jinpingin naamion alta paljastuu Tsering Choedup, International Tibet Network -järjestön koordinaattori. Järjestön tehtävä on luoda kansainvälisiä kampanjoita, jotka kiinnittävät huomiota Tiibetin konfliktiin.

Tällä kertaa he kuvaavat humoristista videota, joka esittelee tiibetiläisten vastarintaa. Videolla tiibetiläisten kamppailu on kulttuuristen ja taloudellisten oikeuksien toteuttamista. Tiibetiläiset tanssivat, pitävät perinneasuja ja myyvät kasviksia reiluun hintaan.

Video julkaistiin YouTubessa juuri ennen marraskuista kommunistisen puolueen kokousta, jossa Kiina valitsi uudet johtajat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

”Xi Jinpingillä on nyt erittäin suuri vastuu, koska Kiinan politiikka Tiibetissä on viimeisten 60 vuoden aikana epäonnistunut. Tästä ovat osoituksena muun muassa lukuisat polttoitsemurhat.”.

”Viestimme on, että Kiina ei voi voittaa meitä ja [uuden johdon] pitää selvittää tämä asia”, Choedup sanoo.

Muuttuuko Kiina?

Nuorten aktivistien puuhaama video tuntuu tiivistävän tiibetiläisyhteisön tunnot: ratkaisu on Kiinan käsissä. Joko Kiina hajoaa mahdottomuuteensa tai sen johto aloittaa yhteiskunnan vapauttamisen.

”Kiinan laittoman kommunistisen vallan päivät ovat luetut”, Tibetan Youth Congressin Tsewang Rigzin sanoo dramaattisesti. ”Jos katsotaan mitä tapahtui Neuvostoliitolle ja monille muille yksipuoluediktatuureille: ne kestivät aikansa ja loppuivat.”

Myös ministeri Dicki Chhoyang viittaa Kiinan mahdolliseen muutokseen.

”Kiinassa on nyt paljon pinnan alla kytevää levottomuutta ja tyytymättömyyttä. Kun tämä turhautuminen purkautuu, ei ole mitään mahdollisuutta ennustaa miten se vaikuttaa Tiibetiin.”

”Joka tapauksessa, alistamalla hallitseminen ei ole kestävää. Ihmisillä on luontainen halu vapauteen”, Chhoyang toteaa.

Pakolaisparlamentin puhemies Penpa Tsering kertoo mielenkiintoisen tiedonjyväsen Kiinan toimista.

”Viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän kiinalaisia on alkanut käydä Dhramsalassa, myös tutustumassa hallintoomme. He eivät avoimesti kerro, mutta meillä on käsitys, että heillä on myös virallisia tehtäviä”, Tsering sanoo.

Pakolaishallinto on toivottanut moneen otteeseen kiinalaiset tervetulleiksi tarkastamaan tiibetiläishallinnon toimia, kun Kiina on syyttänyt tiibetiläisiä terrorismista ja ties mistä.

”Parlamenttisessioita voi seurata netistä, kaikki resurssimme ovat julkisia. Olemme hyvin läpinäkyvä organisaatio”, Penpa Tsering luettelee.

Ainakaan virallisesti Kiinan valtion edustajia ei silti ole näkynyt.

Toiveena totuus

Tässä tilanteessa tiibetiläiset odottavat vetoapua kansainväliseltä yhteisöltä. Vaikka Tiibet on saanut paljon huomiota ja tunnettuja Hollywood-tähtiä kampanjoidensa keulakuviksi, valtiot ovat pysyneet hiljaa. Syynä on tietenkin Kiinan yhä kasvava taloudellinen valta.

Haastateltavat puhuvat aiheesta diplomaattisesti, mutta viesti on selvä: länsivallat toimivat tekopyhästi, kun puolustavat ihmisoikeuksia muualla maailmassa, mutta ovat Kiinan kohdalla toimettomia.

Puhemies Penpa Tsering katsoo silmiin kätellessään haastattelun lopuksi.

”Länsimaiden hallitusten pitää olla vähän vahvempia.”

Varsinaisen sivalluksen antaa Tibet Hope Center -kansalaisjärjestön johtaja Kunsang Tenzing.

”Olemme väsyneitä olemaan sanomalehdissä. Olemme väsyneitä antamaan haastatteluja. Tarvitsemme todellista apua: Kiinan hallituksen painostamista ja ennen kaikkea totuuden puhumista. Tätä me pyydämme: puhukaa totta.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!