Mijael Carbone puhumassa kotikylänsä Temucuicuin kyläkokouksessa 2011.

Kaikki haluavat mapuchejen maille

Chilen valtion otteet maidensa puolesta taistelevia mapuche-aktivisteja vastaan käyvät yhä kovemmiksi. Mapuchet puolestaan muuttuvat päivä päivältä radikaalimmiksi.
Yhteenoton keskipisteessä ovat metsäyhtiöt, joihin myös suomalaisilla on kytköksiä.

Teksti: Jaana KanninenKuva: felipe durán

Pitkät

Mijael Carbone Queipul on nuoresta iästään huolimatta pantu paljon vartijaksi. Carbone oli hädin tuskin 11-vuotias, kun hänet lähetettiin puhumaan kansansa murheista. 19-vuotiaana hänet nimettiin jo mapuche-kansan vanhan perinteen mukaan werkeniksi eli sanansaattajaksi.

Carbone edustaa noin 140 mapuche-yhteisöä Alianza Territorial Mapuche -järjestössä. Järjestön vaatimukset ovat kovat: alueellinen itsehallinto mapucheille ja kaikki metsäyhtiöt pois Etelä-Chilestä. Carbonen tehtävä on tiedottaa Chilen suurimman alkuperäiskansan taistelusta maidensa puolesta.

Lokakuussa 2011 Carbone vieraili Ruotsissa ja Suomessa puhumassa mapuchejen kasvavasta ahdingosta. Vain viikko kotiinpaluun jälkeen poliisi ilmaantui pyssyineen ja panssaroituine autoineen hänen kotikyläänsä Temucuicuihin. Carbone onnistui pakenemaan vuorille ja piileksimään kylissä, joissa asukkaat suojelivat häntä. Viikkoa myöhemmin hän antautui itse poliisille.

Nyt Carbone odottaa kotiarestissa oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytetään eläinten varastamisesta ja virkavallan vastustamisesta. Carbone torjuu syytökset perusteettomina.

”Valtiovalta on jo vuosia tehnyt kaikkensa, jotta meidän oikeutettu taistelumme maidemme puolesta näyttäisi terrorismilta”, Carbone sanoo.

”He väittävät, että meillä on aseistettu siipi ja että olemme sissejä. Siksi he ovat lähettäneet alueellemme tuhansia poliiseja ja poliisin erikoisjoukkoja ratsaamaan kotejamme. Tämä on Chilen valtion tapa yrittää hiljentää mapuche-liike, joka haluaa palauttaa vanhat maat alkuperäisväestölle.” Viime kuukausina massiiviset poliisi­ratsiat Temucuicuin alueen kyliin ovat olleet lähes jokaviikkoisia, ja poliisin otteet niissä kovia. Kyynelkaasupanoksia on heitetty taloihin, joissa on ollut naisia ja lapsia. Kymmenen viime vuoden aikana neljä mapuchea on menettänyt yhteenotoissa henkensä, yksi heistä oli alaikäinen.

”Tavoitteena on kylvää pelkoa ja vähentää taistelunhaluamme”, Carbone arvelee. Vuodenvaihteessa Temucossa sijaitseva tuomioistuin kielsi poliisia heittämästä koteihin kyynelkaasupanoksia ja kehotti poliisia muutoinkin välttämään ”liiallista väkivaltaa”. Poliisi on kuitenkin valittanut kyynelkaasukiellosta.

Kaikki hamuavat mapuchejen maita

Maan ihmisiksi itseään kutsuvat mapuchet ovat Chilen suurin alkuperäiskansa. Heitä on eri arvioiden mukaan puolesta miljoonasta puoleentoista miljoonaan.

Kun espanjalaiset valloittajat saapuivat Chileen, mapuchet asuttivat suurta osaa nykyisestä Chilestä. Espanjalaiset eivät koskaan kyenneet alistamaan mapucheja, mutta vuosisatojen aikana heidät on ajettu Etelä-Chileen alueelle, joka on vain murto-osa heidän historiallisista maistaan.

Nykyisen maakiistan alku voidaan sijoittaa 1980-luvulle, sotilasdiktatuurin aikaan. Augusto Pinochet yksityisti laajat alueet valtion maita Etelä-Chilessä. Usein maat päätyivät metsäyhtiöille, jotka istuttivat eukalyptus- ja mäntypeltoja sellu­teollisuuden tarpeisiin.

Tällä hetkellä Temucuicuin alueella toimii useita metsäyhtiöitä, joista suurin on chileläinen Arauco. Se on sama yhtiö, jonka kanssa suomalais-ruotsalainen Stora Enso rakentaa Uruguayhin maailman suurinta sellutehdasta.

Carbonen mukaan metsäyhtiöiden ympäristövaikutukset ovat valtavia. Eukalyptukset imevät maan kuiviin ja puupelloilla käytettävät torjunta-aineet saastuttavat maan ”Omat puulajit häviävät eksoottisten, luontoomme sopimattomien lajien tieltä. Tämä puolestaan tekee mahdottomaksi mapuchejen perinteisen elämäntavan.”

Carbonen mukaan Chilen valtio on asettunut suuryhtiöiden puolelle asukkaita vastaan.

”Poliisijoukot ovat täällä turvaamassa suuryhtiöiden taloudelliset edut. Osassa Etelä-Chileä on käynnissä matalan intensiteetin sota.”

Tuomiot diktatuurin aikaisen lain nojalla

Mapuchet valtaavat yhtiöiden maita tuon tuosta, repivät eukalyptukset pois ja istuttavat tilalle alkuperäisiä puulajeja. Carbonen yhteisö on saanut vallatuksi takaisin kaksituhatta hehtaaria maata.

Laittomuuksista oikeuteen joutuneita mapuche-aktivisteja vastaan käytetään sotilasdiktatuurin aikaista, poliittisten toisinajattelijoiden kukistamiseen laadittua lakia.

”Terrorisminvastainen laki” merkitsee sotilasoikeudenkäyntiä ja kovennettuja rangaistuksia. Oikeudenkäynneissä käytetään nimettömiä todistajia, minkä kerrotaan johtaneen tekaistujen todisteiden tehtailuun.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet kovennetun lain soveltamiseen vain yhteen etniseen ryhmään. YK:n rotusyrjinnän poistamiseen tähtäävä komitea tuomitsi Chilen oikeuslaitoksen menettelyn jo yli kaksi vuotta sitten.

Nykyinen oikeistolainen presidentti Sebastián Piñera lupasi mapuchepäälliköiden kuukausia kestäneen syömälakon päätteeksi lopettaa terrorisminvastaisen lain käytön mapucheja vastaan. Lupauk­sesta on kulunut lähes kaksi vuotta, mutta oikeuslaitos jatkaa samaa menettelyä.

Carbone korostaa, että oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit mapuche-aktivisteille ovat hänen järjestönsä keskeinen vaatimus.

Chile vahvisti syyskuussa 2009 YK:n työjärjestön alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen 169, jonka moni toivoi tuovan mukanaan rauhan mapuche-seudulle. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Päinvastoin: samalla kun Chilen valtio kiristää otteitaan, mapuchejen asenteet radikalisoituvat. Sanansaattaja Mijael Carbone on tästä elävä esimerkki.

”En minä välitä, jos joudun vankilaan tai menetän henkeni taistelussa kansani oikeuksien puolesta. Jos minä kuolen, jälkeen jäävät jatkavat työtäni.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!