Miros (vas.) poseeraa Sailan ja muiden Basantapurin katulasten kanssa.

Kertomuksia vapaudesta ja veljeydestä Katmandun kaduilla

Nepal on käynyt viime vuosina läpi dramaattisia poliittisia muutoksia. Nyt maalla on ratkaistavanaan toinen vakava ongelma: köyhyys. Näkyvä merkki hallituksen kyvyttömyydestä ovat katulapset.

Teksti: Filippo ZambonKuvat: Filippo Zambon

PitkätKöyhyysTurvallisuusTyöKehitysyhteistyöNepal

Katmandun keskusta, Basantapur, on kapeiden katujen, aukioiden ja temppeleiden muodostama suuri labyrintti.

Kuvasin keväällä 2010 Basantapurin kaduilla elävien lasten jokapäiväistä elämää.

Seurasin lapsia päivällä, kun he keräsivät pahvia kaupungin likaisilta ja pölyisiltä kaduilta. Kuvasin heidän arkisia ponnistelujaan, riippuvuuksiaan ja köyhyyttään.

Enemmän kuin köyhyydestä, toivon kuvieni kertovan kuitenkin solidaarisuudesta ja veljeydestä. Tahdon tehdä kunniaa lapsille ja heidän vapaudelleen.

Turvapaikka lannistumattomille

Basantapurissa tapasin ensimäistä kertaa APC Nepal -järjestön edustajia.

Järjestöllä on useita projekteja, joista yksi on Kalimatin yösuoja lähellä kaunista Durbarin aukiota. 

Kalimatissa on kaksi huonetta, vessa, televisio, mattoja ja pieni keittiö. Ovi on auki yötä päivää. 

Kalimati ei ole orpokoti. Lasten ei ole pakko pysyä siellä, he voivat mennä ja tulla mielensä mukaan. Kalimatista on tullut turvapaikka monille lannistumattomille lapsille, jotka eivät siedä laitosten tiukkoja sääntöjä. Kalimatissa voi yöpyä, syödä ja tavata muita lapsia. Sieltä saa myös ensiapua.

Muut kansalaisjärjestöt moittivat Kalimatin työtapaa. Niiden mielestä paikka vain auttaa lapsia selviämään kadulla, sen sijaan että tuuppaisi heitä kohti toisenlaista elämää.

Monet katulapset pysyvät Basantapurin alueella. Siellä ovat turistit, joilta voi kerjätä muutaman rupian. Kaupoista ja kauppojen pihoilta löytää myös paljon kallisarvoista pahvia. Helppoa rahaa. 

Keskustassa elävät lapset tulevat usein Kalimatiin lepäämään, käymään vessassa, katsomaan televisiota, olemaan rauhassa. Monella heistä ei ole muuta paikkaa minne mennä. Kalimatista on tullut koti ja siellä työskentelevistä ihmisistä perhe.

Yösuojassa on vain yksi sääntö: ei liimaa. Monet lapset piilottavatkin liimatuubinsa kaupungille ennen Kalimatiin menoa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!