Pohjois-Nigeriassa alkunsa saanut terroristiliike Boko Haram on ilmoittanut olevansa vastuussa useimmista viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtuneista terrori-iskuista eri puolilla Nigeriaa. Iskujen on arvioitu vaatineen yli tuhat henkeä.
Kesäkuussa 2011 liike käytti ensimmäisen kerran itsemurhapommittajaa iskiessään poliisin päämajaan pääkaupungissa Abujassa. Elokuussa 2011 vuorossa oli YK:n päämaja. Pahinta tuhoa Boko Haram on aiheuttanut pohjoisen islamilaisissa osavaltioissa.
Nigerian presidentti Goodluck Jonathan on myöntänyt, että käynnissä olevat levottomuudet ovat pahempia kuin 1960-luvun Biafran sodan aikana.
Boko Haramin rakennetta, johtajuutta ja ideologia tunnetaan heikosti. Sunni-islamilaisuudesta lähtenyt liike pyrkii talibanien ja al-Qaidan tavoin äärimmäiseen puhdasoppisuuteen.
Länsimainen tiede ja koulutus ovat lahkon mukaan vahingollisia islamilaiselle jumalakuvalle. Iskuja on kohdistettu myös maltillisiin muslimeihin.
Liikkeen tavoitteena on saada koko Nigeriasta islamilaista sharia-lakia noudattava valtio. Nyt sharia-laki on voimassa kahdessatoista Pohjois-Nigerian muslimienemmistöisessä osavaltiossa.
Järjestön omaksuma versio islamista kieltää muslimia osallistumasta mihinkään länsimaisen yhteiskunnan poliittiseen tai sosiaaliseen toimintaan. Tämä koskee äänestämistä, paidan ja housujen käyttöä sekä maallista koulutusta.
Nopea radikalisoituminen
Ennen vuotta 2009 Boko Haram oli vain yksi länsimaisen kulttuurin, tieteen ja koulutuksen vastainen uskonlahko muiden joukossa. Se teki kyllä hyökkäyksiä ja surmasi ihmisiä, mutta ei ollut nigerialaisittain erityisen väkivaltainen äärijärjestö.
Aseellinen taistelu alkoi toden teolla, kun valtion turvallisuusjoukot tappoivat järjestön perustajan, karismaattisen Mohammed Yusufin vuonna 2009. Viisi päivää kestäneissä taisteluissa kuoli satoja Boko Haramin jäseniä. Nigerian silloinen muslimipresidentti Umar Yar`Adua halusi murskata järjestön.
Seuraavana vuonna uudelleen vahvistunut Boko Haram hyökkäsi Maidugurin vankilaan ja vapautti satoja järjestön kannattajia. Sen jälkeen iskut ovat tihentyneet.
Nigerian hallituksen neuvottelut lahkon kanssa eivät ole onnistuneet eikä se ole pystynyt tukahduttamaan iskuja, vaikka Boko Haram yleensä kertoo niistä etukäteen.
Järjestöllä uskotaan olevan yhteyksiä ainakin Pohjois-Afrikan al-Qaidaan ja Somalian al-Shabaabiin. Muammar Gaddafin hallinnon romahdettua viime vuonna alkoi Boko Haramille virrata aseita Libyasta. Boko Haramin taistelijoiden tavaramerkkejä ovatkin olleet moottoripyörät ja konepistoolit.
Neuvottelut tyssäsivät
Yksi näkyvimmistä yrityksistä neuvotella Boko Haramin kanssa alkoi viime syyskuussa, kun Nigerian entinen presidentti Olesegun Obasanjo tapasi järjestön johtoa Maidugurissa.
”He kertoivat haluavansa vangitut johtajansa vapauteen ja armeijan vetäytyvän Maidugurista”, tapaamisen järjestänyt ihmisoikeusaktivisti Shehu Sani kertoi BBC:lle.
Lahko kertoi neuvotteluissa taistelevansa ennen kaikkea siksi, että kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi.
Neuvotteluprosessi kuitenkin keskeytyi, kun yksi Boko Haramin neuvottelijoista surmattiin pian tapaamisen jälkeen. Sittemmin järjestö on ilmoittanut, että se ei halua kompromisseja eikä armahdusta.
”Taistelemme demokratiaa, kapitalismia, sosialismia ja kaikkia muitakin järjestelmiä vastaan”, julistaa verkkovideolla liikkeen nykyinen johtaja Abubakar Shekau konepistoolit kainalossaan.
Presidentti Jonathan alkoi tavoitella keskusteluyhteyttä uudelleen sen jälkeen, kun Kanon poliisiasemille tehdyissä iskuissa kuoli helmikuussa pari sataa ihmistä. Boko Haram ei tosin ole ottanut vastuuta iskuista. Se syyttää niistä hallituksen joukkoja.
Sekava tilanne jatkuu
Boko Haramin uskotaan soluttautuneen Nigerian turvallisuuskoneistoon. Se on yleensä etukäteen perillä hallituksen suunnitelmista.
Toisaalta Boko Haram on selvästi pirstaloitunut. Osa liikkeen jäsenistä olisi valmiita neuvottelemaan hallituksen edustajien kanssa, kun taas toiset solut haluavat jatkaa taistelua ja tiukentavat vaatimuksiaan.
Vuoden alussa järjestön nimissä netissä esiintynyt Abu Qaqa antoi kristityille kolme päivää aikaa poistua Pohjois-Nigeriasta. Kristittyjen murhista on sen jälkeen tullut lähes päivittäinen ilmiö.
Qaqa kertoi, että neuvotteluihin ryhdytään vasta, kun hallitus on polvillaan. Nigerian 70 miljoonaa kristittyä voisivat hänen mukaansa elää lahkon kaavailemassa islamilaisessa valtiossa. Mutta sharialaki koskisi myös heitä.
Järjestön johtaja Abubakar Shekau on uhannut koulujen polttamisella ja pommittamisella, jos hallituksen joukot jatkavat moskeijojen ja koraanikoulujen tuhoamista. Toisaalta hän on kiistänyt esimerkiksi siviilien tappamisen Kanossa helmikuussa ja muutenkin käyttänyt hyvin sovinnollisia ilmaisuja viesteissään.
Maaliskuussa Boko Haramin nimissä alettiin puhua lähiviikkojen aikana käynnistyvästä kristittyjen vastaisesta pyhästä sodasta.
Iskujen pelko on selvästi kasvanut Abujan lisäksi myös kristittyjen alueilla ja maan taloudellisesti merkittävimmässä kaupungissa Lagosissa.