Laki, kohtuus ja kohtuuttomuus

Ilkka Lehdonmäki pohtii pääkirjoituksessa lain suhdetta yhteiskunnan normeihin.

Teksti: Ilkka LehdonmäkiKuva: Natalia Baer

NäkökulmatGlobaali demokratiaHallintoVaalitSuomi

Muutama päivä sitten seurasin kotimatkallani Helsingistä Tampereelle ihmisten puhelimenkäyttöä auton ratissa. Bussin ikkunasta tehdyn epätieteellisen havainnoinnin perusteella joka kolmannella moottoritietä ajavalla autoilijalla oli luuri korvalla. Rikkoivat siis lakia.

Varmaan kaikilla oli hyvä syy toimintaansa ja jokainen piti rikettään vaarattomana ja vähäpätöisenä. Ihan samaa ajattelevat poliitikot hämäräperäisiä asuntokaupoistaan tai muusta laittomuuden rajoilla liikkuvasta kikkailustaan. Joissakin järjestelmissä puolestaan lahjusten ottaminen ja antaminen on maan tapa, vaikka hiukan pölyyntynyt lakipykälä saattaakin sen kieltää.

Lait ja oikeusjärjestelmä ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Siksipä niitä pitäisi noudattaa riippumatta siitä, tuntuuko minusta juuri nyt siltä, että lain rikkominen ei haittaa. Yksikään demokraattinen valtio ei voi toimia ilman, että sillä on toimiva oikeusjärjestelmä. Oikeusjärjestelmä on helppo jakaa kolmeen osaa: lakeihin joita pitäisi noudattaa, lakien noudattamista valvovaan osaan, jonka yleisnimi voisi olla poliisi, ja lakien rikkomisesta rankaisevaan osaan eli tuomioistuimiin.

Jotta lakia noudatetaan, sen tulee jollain tapaa heijastella yhteiskunnan normeja. Lain noudattamista lisää hiukan sekin, että sen rikkomisesta voi saada rangaistuksen. Ilmeisesti suomalainen poliisi ei jaa rikesakkoja puhelimeen puhumisesta ajon aikana. Joskus laki on kohtuuton. Viime kuukausina on puhuttu angolalaisen opiskelijan karkottamisesta

Suomesta. Muutama vuosi sitten kansalaisten oikeustajua koetteli parin puolestaan iäkkään isoäidin suunniteltu karkotus.

Tällaisten tapausten yhteydessä on hyvä tarkastella 1500-luvulla eläneen kirkonmiehen ja oikeusoppineen Olaus Petrin tuomarinohjetta: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”.

Lisää laista ja järjestyksestä voi lukea artikkeleista Nepalin neljän vuoden säätäminen, laki ja järjestys ja Sharia-laki Lontoossa. Niiltä selviää muun muassa se, miten Kosovoon rakennettiin sodan jälkeen oikeusjärjestelmää, ja miten sharia-lain mukaisia päätöksiä tehdään Iso-Britanniassa rinnan maan lakien kanssa.

Demokratiaan ja sen eri näkökulmiin pääset tutustumaan Helsingissä toukokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävällä Maail­ma kylässä -festivaalilla. Paikalla on yli 400 näytteilleasettajaa, joiden tarjonnan pohjalta voi selkiyttää demokratian käsitettä. Tai ainakin vatsa tulee täyteen, sillä hyvää ruokaa näiltä festareilta on aina löytynyt. Eikä se ohjelmakaan huonoa ole, katso vaikka www.maailmakylassa.fi/ohjelma.

Mahdollisuuksien toreilla ympäri Suomea voit päivittää tietojasi muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. Tiesitkö esimerkiksi, että suurin osa Suomeen tulevista ihmisistä on tullut tänne työn, opiskelun tai rakkauden innoittamina. Lähimmät torit löydät osoitteesta www.mahdollisuuksientori.fi.

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!