Artikkelikuva
Ruben Östlund: Play (2011).

Sodankylän elokuvajuhlat

Elokuvajuhlilla nähdään ilahduttavan paljon ruotsalaista elokuvaa.

Sodankylän elokuvajuhlia ilahduttaa tänä vuonna useampi ruotsalaisvieras, heidän joukossaan Ingmar Bergmanin luottonäyttelijä Harriet Andersson, jonka ura alkoi jo 1950-luvulla. Saman ikäpolven tähtikaartia edustaa festivaalilla suomalainen näyttelijätär Taina Elg.

Yksi nuoremman polven vieraista on ruotsalaisohjaaja Ruben Östlund (s. 1974), jonka uusin elokuva Play (2011) tarttuu rohkeasti ajankohtaiseen aiheeseen: siirtolaisten integraatioon, rikollisuuteen ja rasismiin.

Poliittisen korrektiuden rajoja kyseenalaistava elokuva tarkastelee ruotsalaisen nuorisojengin käyttäytymistä ja maahanmuuttajiin suhtautumista. Elokuvan taustalla ovat tositapahtumat Göteborgissa vuosina 2006-2008.

Viisi Playn jengin jäsenistä on mustia, yksi aasialaista alkuperää. Heidän kiusantekonsa uhrit ovat puolestaan valkoisia. Jengin kiusaamiseen käyttämiä aseita ovat petos, häpäisy, nolaaminen ja alistaminen.

Kiusatut hakevat turvaa vanhemmistaan hätyyttämällä heitä hädän hetkellä puhelimen päähän. Usein langan toisessa päässä on kuitenkin puhelinvastaaja. Aikuisilla ei ole nuorille aikaa, he eivät halua vaivata asialla poliisia tai haluavat vain ummistaa silmänsä kiusaamiselta.

Arvoesineet – kännykät, iphonet, MP3-soittimet, Dieselin farkut – riistetään kiusatuilta erilaisia kiristyskeinoja käyttämällä. Kiusatut eivät ymmärrä, että heidän omaksumansa normit eivät päde jengin jäseniin.

Östlund näyttää, että hukassa oleva yhteiskunta on uusien haasteiden edessä avuton; se tarvitsee uusia normeja ja niiden opettelua. Playn rikollisen pinnan alla syvempänä teemana on integraation haaste. Keitä Ruotsin lapset nyt ovat? Ovatko he keskenään erilaisia? Mitä heidän vanhempansa – ja aikuiset ylipäätään – tekevät?

Yhteiskunta, jossa raha ja kuluttaminen ovat isolla sijalla, näyttäytyy elokuvassa totisimpana totena.

Playn kuvakulmat ruotsalaisesta arjesta toimivat symbolina yhteiskunnalle, jonka tyynen ja hallitun pinnan alla kytee. Östlundia on kiitetty poliittisen korrektiuden unohtamisesta; hän ei luo enkeleitä eikä piruja, vaan tarjoaa pohdittavaa. Hän näyttää, kuinka paljon ristiriitaa yksinkertaiselta näyttävien tapahtumien taustalla voi olla.

Playn ohella Östlundilta nähdään Sodankylässä kaksi lyhytelokuvaa: Cannesissa kilpaillut, ruotsalaista ryhmäkäyttäytymistä tutkaileva mosaiikki Muiden mukana (2008) ja Incident by a Bank (2010), joka voitti lyhytfilmien pääpalkinnon sekä Berliinin että Tampereen elokuvajuhlilla.
Lisäksi Sodankylässä nähdään Östlundin absurdin humoristinen Göteborg-potretti Gitarrmongot (2004). 

Sodankylän elokuvajuhlat 13.-17.6. lisätietoja www.msfilmfestival.fi
 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!