Toivo vie rajalle

Meksikolaisen Teatro Linea de Sombra -ryhmän Amarillo on kertomus toivosta.

Teksti: Anni Valtonen
Kuvat: Silvia Machado
Julkaistu: 2.1.2013

Meksikolaismies (Raúl Mendoza) on matkalla kohti parempaa elämää. Suuntana on Amarillo, Texas. Amerikan Yhdysvalloissa kaikki unelmat voivat toteutua.

Ylitettävänä on raja, joka on keskellä kuivaa autiomaata. Nälkä ja jano aiheuttavat harha-aistimuksia. Monen muun tavoin mies ei koskaan pääse perille.

Meksikolaisen Teatro Linea de Sombra -ryhmän Amarillo on vahvasti visuaalinen kertomus toivosta. Gabriel Contreraksen tekstiin pohjaava, Jorge Vargasin ohjaama näytelmä kertoo heistä, jotka lähtivät, ja joita kukaan ei enää muista.

Ennen Suomeen tuloaan Amarillo on ehtinyt kiertää jo Kolumbiassa, Brasiliassa, Argentiinassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa.

Teatro Linea de Sombra, Meksiko: Amarillo. Espoon Kulttuurikeskuksen Louhi-salissa (Kulttuuriaukio 2, Espoo) 30.1.-2.2. Liput 35/30/15e.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Maailman Kuvalehden tilauslomake

Nyt kun olet täällä...

Kestovaipat tuntevat jo monet, mutta mitä kaikkea saakaan jo kestotuotteena? – Järjestö: ”yksikin käytetty kesto on hyvä juttu”

Etelä-Afrikka on tunnettu tuhansista viinitiloistaan ja Nabygelegen on yksi niistä: ”Kun saavuin tilalle, kellarissa oli vain noin 20 tynnyriä. Nyt olen jo sekaisin laskuissa”

”Toivon ylläpitäminen on tärkeää – kunhan se yhdistyy tekoihin eikä tyytymiseen”