Morsiuspukuun pukeutunut homoaktivisti Tommy Chen meni Hong Kongissa vuonna 2002 naimisiin lesbokumppaninsa Yeo Waiwain kanssa seremoniassa, jonne myös media oli tervetullut.

Kulissiavioliittoja perinteiden ylläpitämiseksi

Kiinassa moni homoseksuaali menee naimisiin, jotteivät perhe ja suku menettäisi kasvojaan.

Teksti: Elina Nikulainen

LyhyetIhmisoikeudetVähemmistötAasiaItä-AasiaKiina

Zhang on Shanghaissa asuva arkkitehti. Hän on kiinalainen nuori mies, joka haluaa elää arkea rakastamansa ihmisen kanssa. Päällisin puolin kaikki näyttää hyvältä. Zhangilla on työpaikka, mukava vaimo ja vuoden ikäinen poika.

Tämän todellisuuden tuntevat Zhangin perhe ja sukulaiset, naapurit ja työkaverit. Vain muutama ihminen tietää, että Zhangilla on poikaystävä, hänen vaimollaan tyttöystävä ja että heidän avioliittonsa on laillisella sopimuksella vahvistettu niin sanottu yhteistyöavioliitto.

Zhang etsi pitkään itselleen lesbopuolisoa, jonka kanssa voisi solmia yhteistyöhön perustuvan liiton. Vanhempien painostus aloilleen asettumisesta ja perheen perustamisesta alkoi tuntua sietämättömältä, eikä seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen ollut Zhangille vaihtoehto. Lopulta hän löysi silloisen poikaystävänsä avustuksella samoin ajattelevan lesbon netistä.

”Tapasimme ja opettelimme tuntemaan toisiamme vuoden ajan. Sitten menimme naimisiin. Halusimme kummatkin lapsia, joten se lisättiin notaarin kanssa tehtyyn lailliseen sopimukseen, tavallaan avioehtoon. Muuten tarkoituksena oli elää itsenäisesti ja pitää kulissia yllä vain erityisissä tilanteissa, kuten juhlapyhinä sukua tavatessa”, Zhang kertoo.

Syrjintää ja taikapillereitä

Zhang on tavallinen kiinalainen parikymppinen homo. Monen muun kiinalaisen seksuaalivähemmistöön kuuluvan tavoin hän ei ole kertonut vanhemmilleen suuntautumisestaan. Hän on ”ulkona” vain muutamalle homo-, lesbo-, trans- ja biseksuaalille ystävälleen.

Pekingin seksuaalivähemmistöjen HLBT-keskuksen johtaja Stephen Leonelli arvelee, että vain 20–30 prosenttia kiinalaisista seksuaalivähemmistöihin kuuluvista on kertonut suuntautumisestaan julkisesti.

Yhdysvaltalaisen Leonellin mukaan yksilön oikeudet ovat Kiinassa aina alisteisia yhteisön edulle. On parempi valehdella ja miellyttää läheisiään, kuin kertoa totuus.

”Kiinassa homoseksuaalisuus ei ole yleisesti hyväksyttyä. Syrjintää on paljon, ja homoseksuaalista lasta pidetään usein suurena häpeänä. Työelämässä menestyäkseen on tärkeää olla naimisissa. On siis monia syitä salata seksuaalinen suuntautumisensa.”

Homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin 1997, mielisairauksien listalta se poistettiin vuonna 2000. Syrjinnältä lait eivät kuitenkaan suojele.

Kattavia tilastoja syrjinnästä ei ole, mutta suuntaa antaa esimerkiksi Guangzhoussa vuonna 2012 tehty verkkokysely, jossa suurimmalta osin seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opiskelijat vastasivat kysymyksiin koulukiusaamisesta. 77 prosenttia oli kokenut jonkinlaista koulukiusaamista seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. 10 prosenttia oli kokenut suoranaista väkivaltaa. Lesbojen, bi- ja transseksuaalien (LBT) oikeuksia puolustavan Tong Yun -järjestö tutkimusten mukaan väkivaltaisimpia ovat vanhemmat: arvioiden mukaan noin puolet LBT-henkilöistä on tullut vanhempiensa pahoinpitelemiksi seksuaalisen suuntautumisensa takia.

Kiinassa on tarjolla paljon hoitoja ja netistä voi tilata pillereitä, jotka lupaavat korjata seksuaalisuuden. Epätoivoiset vanhemmat ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat itse  saattavat turvautua epäilyttäviinkin keinoihin ”parannuksen” toivossa

Vuokrattavat poikaystävät ja kulissihäät

Kiinassa perinteet aiheuttavat suuria paineita perheen perustamiselle. Erityisesti juhlapyhien aikaan on tärkeää sopia muottiin. Paineet eivät kosketa ainoastaan homoseksuaaleja. Myös sinkkunaiset palkkaavat poikaystäviä netistä sukulaisvierailulle juhlapyhien aikaan välttääkseen painostusta ja kuulusteluja. Kiinassa 27-vuotiasta sinkkunaista pidetään jo lähes menetettynä tapauksena. Ilmiölle on oma nimensäkin: Sheng nu eli ylijäämänaiset.

Joskus riittävät kulissihäät, eikä varsinaista avioliittoa solmita. Saksalaisen Franzin lesbo työkaveri maksoi hänelle, jotta hän teeskentelisi menevänsä naimisiin tämän kanssa. Työkaveri järjesti häät, jonne kaikki tämän sukulaiset, naapurit ja tuttavat kotipaikkakunnalta oli kutsuttu. Kaikki toteutettiin häissä perinteisen kaavan mukaan: vieraat söivät, joivat ja antoivat lahjoja. Vain hääpari tiesi, ettei heitä virallisesti vihitty.

”Järjestely oli paras näin. Ulkomaalaisen kanssa naimisiin mennyt voi kadota kotipuolen kuvioista, eikä kulissia tarvitse ylläpitää”, Franz kertoo. Franzin työkaveri muuttikin kulissihäiden jälkeen ulkomaille tyttöystävänsä kanssa.

Netistä kumppani

Pekingin Pink Space tukee muun muassa homon kanssa tietämättään naimisiin menneitä naisia. Järjestön johtaja He Xiaopei kertoo, että useimmat pariskunnat löytävät toisensa netistä. Xiaopein mukaan QQ -chatpalvelussa on keskusteluryhmiä yhteistyöavioliitolle kaikissa Kiinan suurissa kaupungeissa. Niiden suosio on suuri.

”Emme enää kutsu homojen ja lesbojen välisiä avioliittoja ’valeavioliitoiksi’. Ihmisillä on oikeus solmia avioliitto itselleen merkittävistä syistä. Eihän heteroidenkaan avioliittojen motiiveja juurikaan syynätä. HLBT-liike ylenkatsoo yhteistyöavioliittoja, sillä ainut oikea strategia olla homo tuntuu olevan out and proud. Tämä ei välttämättä ole kaikille mahdollista”, Xiaopei sanoo.

Hän haluaa tuoda julki lesbonaisten myönteisiä kokemuksia yhteistyöavioliitoista ja viimeistelee parhaillaan dokumenttia, jossa neljä naista kertoo järjestelyistään.

Xiaopei puolustaa yhteistyöliittoa myös avioliittoinstituution perinteisen mallin kyseenalaistajana ja uudistajana.

”Perheen kuuluu voida olla muutakin kuin vain heteroparin ydinperhe. Monille yhteistyöpareille järjestely on luonutkin juuri uusia perhemalleja. Viikonloppuja saatetaan viettää yhdessä joukolla tyyliin ’minun aviomieheni, hänen poikaystävänsä ja minun tyttöystäväni’. On ilahduttavaa nähdä, miten yhteistyöliitoissa voi olla niin paljon solidaarisuutta ja rakkauttakin.”

Yhteistyöavioliitto ei ole ongelmaton

HLBT-keskuksen johtaja Leonelli muistuttaa järjestettyjen avioliittojen luokkaulottuvuudesta, johon liikkeen tulisi ottaa kantaa. Kiinassa kotitalousrekisteri eli Hukou rajoittaa ihmisten asumista ja oikeuksia palveluihin, kuten koulutukseen ja sairaanhoitoon.

”Yhteistyöliittoon halutaan ihmisiä, joilla on tietty paikkakuntaoikeus, korkeat tulot ja hyvä perhetausta. Esimerkiksi puolison sairasteleva äiti on jo liikaa. Alemmilla sosiaaliluokilla mahdollisuudet tälläiseen järjestelyyn ovat siis vähäiset.”
Yhteistyöavioliitoissa naisten ja miesten valta-asetelmat saattavat toistua
perinteisinä. Xiaopei mukaan näin käy erityisesti yhdessä asuville pariskunnille, joilla on lapsia. Usein nainen tekee ruoan, synnyttää ja hoitaa lapset miehen toiveiden mukaan.

Yhteistyöavioliitot voidaan nähdä tapana olla haastamatta valtavirtaa. Ne piilottavat erilaisuuden yhteiskunnalta. Niin kauan kuin seksuaalivähemmistöt naamioituvat osaksi valtaväestöä, eikä kenenkään tarvitse kohdata erilaista pariskuntaa, ne voidaan hyväksyä – näkymättöminä.

Kynnys hakea apua esimerkiksi perheväkivaltaan saattaa olla myös korkeampi, kun avioliitto ei ole perinteinen.

Sukupuolineutraali avioliittolaki Kiinaan?

Viimeisen vuoden aikana HLBT-oikeudet ovat edenneet maailmalla harppauksin. YK puhuu avoimesti HLBT-oikeuksista, ja muun muassa Ranska ja Uusi-Seelanti ovat hyväksyneet sukupuolineutraalin avioliittolain. Kiinassa asiasta ei käydä julkista keskustelua.

Optimistisimmat aktivistit kuitenkin toivovat Kiinan vinoutuneen sukupuolijakauman luovan mahdollisuuksia seksuaalivähemmistöille. Jos Kiinassa on vuonna 2025 naimaikäisiä miehiä yli 20 miljoonaa enemmän kuin naimaikäisiä naisia, ehkä se toimii kimmokkeena sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksynnälle. Avioliitto on valtion näkökulmasta vakauttava instituutio.

”Suunta on vääjäämätön, mutta Kiina etenee hitaasti. Ehkä seuraava sukupolvi saa tästä nauttia”, Zhang toteaa.

Zhangin mielestä yhteistyöavioliitto toimi hyvin ennen lapsen syntymää.

”Nyt huomaan, kuinka rankkaa on kasvattaa lasta jonkun kanssa, jota ei rakasta. Yhdessä asuminen ei ole ideaalia, mutta lapsi tarvitsee meitä kumpaakin. Sukulaistenkin kanssa on monimutkaisempaa. En enää suosittelisi yhteistyöavioliittoa. On vain parempi kohdata itsensä sellaisena kuin on. Millainen onni olisikaan jakaa elämänsä rakastamansa ihmisen kanssa.”

Zhangin ja Franzin nimet on muutettu.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Elina Nikulainen