Tavikset tutkijoiksi

Tavallisia kansalaisia käytetään yhä useammin tutkimuksissa tiedon kerääjinä.

Teksti: Heta Muurinen

LyhyetTyö

Tiedemaailma. Tavalliset kansalaiset osallistuvat yhä useammin tutkimuksiin tiedon kerääjinä, kertoo Nature-lehti. Kansalaistutkijat ovat hyödyllisiä projekteissa, joissa dataa täytyy kerätä valtavia määriä. Haasteena on työn laadun ja tieteellisten kriteerien valvonta.

Yhdysvaltojen lintukantoja kartoittavassa eBird-projektissa kansalaiset raportoivat havainnoistaan 500 kokeneelle vapaaehtoiselle. Kuukauden aikana havaintoja tulee noin 25 miljoonaa, joista vapaaehtoiset käyvät läpi kukin neljä prosenttia eli satojatuhansia havaintoja.

Kongon altaan alueella kansalaistutkijoiksi on puolestaan saatu paikallisia metsästäjä-keräilijöitä, pygmejä. Kun he löytävät esimerkiksi salametsästäjän ansan, tieto lähtee puhelimen välityksellä tutkijoille, jotka lisäävät sen karttaan. Projektin avulla kamppaillaan salametsästäjiä ja luvattomia hakkuita vastaan.

Mihin tahansa projekteihin menetelmä ei sovi. ”Tieteen täytyy olla romanttista, jotta ihmiset haluavat tukea tutkimusta”, toteaa Jason Osborne, joka johtaa paleontologista kansalaistutkijoiden järjestöä.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Heta Muurinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.