Päivitä pääsi

Kehitysmaissa joka viides lapsi kuolee, eivätkä naiset osaa lukea. Höpö höpö. Ei pidä paikkaansa. On aika päivittää vanhat hokemat.

Teksti: Pia LaineKuva: Emmi Valve

PitkätLapset ja nuorisoNaisetTerveys

Väite: Kehitysmaissa syntyy niin paljon lapsia, että maailma tukehtuu väestönkasvuun.

Lapsiluvut ovat jo pitkään olleet laskussa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Brasiliassa, Iranissa ja Thaimaassa naiset saavat keskimäärin vähemmän lapsia kuin Suomessa. Naisten lapsiluvun odote on keskimäärin kaksi lasta naista kohden sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella että Latinalaisessa Amerikassa. Arabimaissa naiset saavat keskimäärin kolme lasta. Ainoastaan Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa lapsiluvun odote on yhä korkealla, viisi lasta naista kohden.

Väite: Synnyttäminen on vaarallisinta, mitä nainen voi tehdä.

Synnyttämiseen liittyy aina riskejä, mutta paremman terveydenhuollon ansiosta äitiyskuolleisuus on laskenut parissa kymmenessä vuodessa puoleen aikaisemmasta. Erityisen hyvä uutinen on se, että äitiyteen liittyvät terveysriskit ovat vähentyneet kautta linjan – myös kaikkein köyhimmissä maissa.

Äitiyskuolleisuus on yhä suurinta Afrikassa, mutta sielläkin se on liki puolittunut. Vuonna 1990 sataatuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden kuoli mantereella 820 äitiä, vuonna 2010 enää 480.

Väite: Suuri osa kehitysmaiden asukkaista on lukutaidottomia.

Lukutaidottomuus on katoavaa kansanperinnettä. Nykyään 84 prosenttia kaikista maailman aikuisista osaa lukea. Tavallisinta aikuisten lukutaidottomuus on vanhemmissa ikäluokissa. Nuorista valtaosa on lukutaitoisia kaikkialla maailmassa.

Vuonna 1970 vain yksi kolmasosa afrikkalaisista osasi lukea, vuosituhannen vaihteessa kaksi kolmasosaa. Ja siitäkin on kiritty ylöspäin.

Väite: Köyhissä maissa jo viisikymppinen on vanhus.

Kaikkialla maailmassa eletään nyt pidempään kuin parikymmentä vuotta sitten. Silloin kaikkien maailman asukkaiden keskimääräinen elinajanodote syntyessä oli 64 vuotta, nyt se on 70 vuotta.

Lukujen valossa kaikkein huonoimmat elämän eväät on saanut syntymällä Sierra Leoneen. Siellä elinajanodote oli vuonna 1990 vaivaiset 39 vuotta. Se on noussut 47 vuoteen.

Afrikkaa lukuun ottamatta kaikilla muilla mantereilla keskimääräinen elinajanodote joko hipoo tai ylittää reippaasti 70 vuoden rajapyykin. Afrikassa se on 58 vuotta. Siellä elinajanodotteeseen vaikuttaa paljon muita mantereita suurempi lapsikuolleisuus. Aikuiseksi selvinneet elävät todennäköisesti varsin iäkkäiksi. Kuusikymppisiään viettävä afrikkalaisnainen pääsee todennäköisesti juhlimaan omia syntymäpäiviään vielä 17 kertaa.

Väite: Köyhissä maissa joka viides lapsi kuolee.

Lapsikuolleisuuden nopea lasku on yksi viime vuosikymmenien hiljaisia menestystarinoita. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus laski vuosien 1990 ja 2011 välillä peräti yli 40 prosentilla. Erityisen hyvä uutinen on se, että kuolleisuuden lasku vain kiihdytti tahtiaan kauden loppua kohden.

Edistysaskelista huolimatta kaikkein köyhimmissä maissa kuolee yhä alle viisivuotiaana yksi lapsi kymmenestä, koko maailmassa keskimäärin yksi kahdestakymmenestä.

Lapsikuolleisuuden laskuun on vaikuttanut etenkin elintason nousu ja terveydenhuollon kehittyminen. Entistä useampi lapsi rokotetaan: vuonna 2011 kaikista maailman pikkulapsista 83 prosenttia rokotettiin jäykkäkouristusta, kurkkumätää, hinkuyskää ja tuhkarokkoa vastaan. Rokotusten arvioidaan estävän kahden, kolmen miljoonan lapsen kuoleman vuosittain.

Suurin osa maailman lapsista on terveitä ja voi hyvin.

Lähteet:
Unesco: Adult and Youth Literacy, 2012.
UNFPA: State of the World Population 2012.
Unicef ja WHO: Global Immunization Data, 2012.
WHO: World Health Statistics 2013.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Pia Laine profiilikuva oranssilla taustalla

Pia Laine

Pia Laine on Maailman Kuvalehden toimittaja. Hän kirjoittaa, editoi ja kuvatoimittaa.