Nimetön työnhakuko lopettaa syrjinnän?

Husein Muhammed pohtii kolumnissaan nimettömän työnhaun vaikutusta etnisten vähemmistöjen mahdollisuuksiin työelämässä.

Teksti: Husein MuhammedKuva: Teemu Ullgrén

NäkökulmatHallintoSuomi

Kaksi vuotta sitten Helsingin kaupunki julisti suureen ääneen taistelevansa syrjintää vastaan lisäämällä maahanmuuttajataustaisten määrää kaupungin työntekijöissä. Tavoitteena oli etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden lisääminen niin, että se vastaisi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien osuutta kaupungin asukkaista.

Jalolta kuulostanut idea antoi erinomaiset aseet maahanmuuttajavastaisille tahoille. Nämä väittivät, että kaupungin päätös ei suinkaan lisää yhdenvertaisuutta vaan syrjintää: pätevintä työntekijää ei valittaisikaan,
sillä kaupungin julkilausuttuna tavoitteena on lisätä maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrää.

Argumentti osui monen mielestä oikeaan: ”maahanmuuttajia paapotaan ja hyysätään kantaväestön kustannuksella”. Päätös saattoi siis hyvinkin lisätä vihamielisyyttä etnisiä vähemmistöjä kohtaan.

Sen sijaan mitään hyvää joidenkin valtaväestöön kuuluvien junailemasta ja – niin ikään –  valtaväestöön kuuluvien parjaamasta päätöksestä ei kuitenkaan vähemmistöille ollut. Päätös lienee kuopattu lopullisesti. Tiettävästi yhtään etniseen vähemmistöön kuuluvaa ei ole palkattu kyseisen päätöksen nojalla.

Positiiviseksi erityiskohteluksi nimetty idea onkin jo menneen talven lumia. Nyt kuuminta hottia on niin sanottu nimetön työnhaku. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi työnhakijan nimen ja kuvan salaamista työhönottohaastatteluun kutsujilta. Itse haastattelussa hakija esiintyy kuitenkin omalla nimellään ja kasvoillaan.

Joidenkin tutkimusten mukaan ainakin tiettyihin etnisiin vähemmistöihin kuuluvat pääsevät huomattavasti harvemmin haastatteluun kuin valtaväestöön kuuluvat, vaikka meriitit olisivat samat. Helsinki on kokeillut nimetöntä työnhakua tiettävästi vasta kerran. Espoon edustaja kertoi heinäkuussa Hufvudstadsbladetille, että myös Espoo suunnittelee nimettömän työnhaun käyttöön ottamista.

Nimetön työnhakumenettely on periaatteessa kannatettava, mutta sen toteutumiseen kannattaa suhtautua varauksella. Nimettömyyteen liittyy myös moraalisesti arveluttava seikka. Yhdenvertaisuuden lisäämisen sijaan se voi myös tehdä etnisiin vähemmistöihin kuuluville mahdottomaksi osoittaa pätevyytensä.

Vaikka nimeä ei tarvitsisikaan laittaa työhakemukseen, siihen pitää kuitenkin laittaa äidinkieli tai muu kielitaito. Jos ilmoitan erinomaiseksi kielitaidokseni vaikka arabian kielen, selviää tyhmemmällekin, että mitä ilmeisemmin kyse ei ole syntyperäisestä suomalaisesta.

Ja vaikka kielitaitoa ei tarvitsisikaan ilmoittaa, paljastaisi koulutuspaikka maahanmuuttajataustan. Muuten meriittinä pidettävä järjestökokemuskin voi paljastaa etnisen taustan, jos kyse on etnisten vähemmistöjen järjestöstä, jollaisiin kuuluu nykyään hyvin vähän suomalaisia.

Ja vaikka tästä kaikesta huolimatta pääsisi haastatteluun, tausta selviäisi viimeistään haastattelussa. Tämän jälkeen syrjivä työnantaja karsisi työnhakijan.

Nimettömän työnhaun kannattajat lähtevät siitä oletuksesta, että paatunut rasistikin leppyy, jos hän kohtaa vähemmistöön kuuluvan yksilön. Yliluonnollisen hurja hurmuri saa maahanmuuttajataustainen olla, että hän tosiaan kykenisi muuttamaan muutamassa kymmenessä minuutissa toisen maailmankatsomuksen.

Nimetön työnhaku voi myös kääntyä helposti etnisiin vähemmistöihin kuuluvia vastaan. He joutuvat salaamaan harvinaisen mutta hyödyllisen kielitaitonsa (kiina, arabia, venäjä jne), kansainvälisen kokemuksensa (opiskelu ja työskentely toisessa maassa), järjestöaktiivisuutensa sekä oman taustansa, josta voisi tietyissä työtehtävissä olla huomattavaa konkreettistakin hyötyä.

Valtaväestöön kuuluvat sen sijaan voivat paljastaa kielitaitonsa (esim. saksa, ranska, espanja), kansainvälisen kokemuksensa (vaihto-opiskelijana), järjestökokemuksensa (perinteisissä suomalaisissa järjestöissä). Tämän vuoksi valtaväestöön kuuluvien meriitit näyttävät helposti suuremmilta. Helsingin ainoan nimettömän haun voitti etninen suomalainen. Jäi epäselväksi, oliko hakijoina myös vähemmistöihin kuuluvia ja millä meriiteillä.

Nimetön työnhakumenettely voi olla myös moraalisesti arveluttava. Se viestii vähemmistöille: teidän tulee salata mahdollisimman paljon Ahmed-, Natalia- tai Wei-nimiänne.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Husein Muhammedin profiilikuva oranssilla taustalla

Husein Muhammed

Husein Muhammed on helsinkiläinen kirjoittaja, poliitikko ja lakimies.