Turbaaniko on pääasia?

Husein Muhammed pohtii kolumnissaan uskonnollisten vaatteiden käytön rajoittamista työtehtävissä.

Teksti: Husein MuhammedKuva: Teemu Ullgrén

NäkökulmatIhmisoikeudetTyöSuomi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoi kesäkuun lopussa antamassaan päätöksessä bussiyhtiön syyllistyneen syrjintään, kun se oli kieltänyt bussinkuljettajaa käyttämästä sikhimiesten päähinettä. Kielto asettaa viraston mukaan kuljettajan uskontonsa takia epäedulliseen asemaan.

Eri uskonnot saattavat poiketa huomattavastikin suomalaisesta kulttuurista. Yleensä ehdotonta ristiriitaa ei ole kuitenkaan ole.

Esimerkiksi Suomen lainsäädäntö sallii alkoholin nauttimisen, kun taas islam kieltää sen muslimeilta. Muslimi voi kuitenkin noudattaa oman uskontonsa määräystä joutumatta rikkomaan Suomen lakia. Lakihan ei velvoita juomaan – vaikka moni käyttäytyykin kuin lain pakottamana.

Päinvastaisena esimerkkinä voidaan mainita moniavioisuus. Sen sallii niin islam kuin osa muistakin uskonnoista ja kulttuureista, kun taas Suomen laki kieltää sen yksiselitteisesti. Ehdotonta ristiriitaa ei tässäkään ole: henkilö voi noudattaa lakia rikkomatta omaa uskontoaan tai kulttuuriaan vastaan, sillä mikään uskonto tai kulttuuri ei tiettävästi velvoita moniavioisuuteen.

Sikhimiehen turbaanin kohdalla uhkasi tilanne, jossa työpaikan ja oman uskonnon vaatimukset olisivat olleet sovittamattomasti ristiriidassa keskenään. Pitämällä turbaaninsa mies olisi noudattanut uskontonsa määräyksiä mutta rikkonut työpaikan pukeutumismääräyksiä. Luopumalla päähineestään hän olisi noudattanut työpaikan määräyksiä mutta rikkonut vakaumustaan vastaan.

Vastaavanlainen tilanne tulisi kysymykseen vaikkapa silloin, jos Suomen lainsäädännöllä kiellettäisiin poikien ympärileikkaus. Sitä muun muassa juutalaiset ja muslimit pitävät uskonnollisena velvollisuutenaan.

Turbaanin käytön kieltänyt yhtiö perusteli kieltoa työasujen yhtenäisyydellä ja työturvallisuudella. Yhtiöllä on toki oikeus pitää huoli siitä, että sen työntekijät ovat tunnistettavissa yhtiön edustajaksi. Työnantajalla on myös velvollisuus pitää huoli työturvallisuudesta.

Yhtiön perustelut olivat kuitenkin heiveröisiä. Työasun yhtenäisyys on havaittavissa jo bussinkuljettajan housuista ja paidasta, jotka sikhimiehellä oli samanlaiset kuin muillakin yhtiön kuljettajilla. Arkijärjellä ajateltuna kuljettajan erottaa matkustajasta jo siitä, että juuri hän ajaa.

Monilla työpaikoilla ei ole mitään pukukoodia, vaan työntekijät saavat pukeutua haluamallaan tavalla, kunhan pukeutuminen on työoloihin sopiva ja asiallinen. Myös toisista kulttuureista tulevien pukeutumiseen kannattaa suhtautua käytännöllisesti.

Pukeutumista ei kannata rajoittaa, ellei se konkreettisesti haittaa tehtävien suorittamista, kontaktin ottamista asiakkaisiin ja työtovereihin, eikä se ole vastoin turvallisuusvaatimuksia. Monissa työtehtävissä on tarpeen kieltää kasvojen peittäminen tai epäkäytännöllisen löysät tai pitkät vaatteet. Musliminaisen vain hiukset peittävä huntu sen sijaan tuskin rajoittaa työtehtävistä suoriutumista muissa kuin parturikampaamon mallitytön töissä.

Uskonnollisten tunnusten, kuten huivin, kieltäminen pelkästään sen vuoksi, että kyseessä on uskonnollinen symboli, on ongelmallista. Työnantajat sallivat myös muille työntekijöilleen varsin laajan vapauden pukeutua haluamallaan tavalla. Jokainen viestii maailmankatsomustaan enemmän tai vähemmän pukeutumisellaan. Joku hiustensa pituudella, toinen lävistyksillään ja kolmas meikillään.

Työnantaja saattaa kieltää tietynlaisen pukeutumisen sillä perusteella, että asiakkaat tai työtoverit eivät pidä niiden näkemisestä työntekijän päällä. Työnantaja pyrkii mahdollisesti myös ”suojelemaan” työntekijäänsä joutumasta silmätikuksi rajoittamalla hänen pukeutumistaan.

Työntekijöiden pukeutumista koskevien rajoitusten on oltava objektiivisesti tarkasteltuna tarpeellisia työtehtävien tehokkaan suorittamisen kannalta. Asiakkaiden voi olettaa tottuvan aluksi mahdollisesti oudolta vaikuttavaan pukeutumiseen.

Työnantajan on viime kädessä päätettävä, ettei syrjiviä asiakkaita palvella, ei rajoittaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden työntekijöidensä oikeuksia.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Husein Muhammedin profiilikuva oranssilla taustalla

Husein Muhammed

Husein Muhammed on helsinkiläinen kirjoittaja, poliitikko ja lakimies.