Politiikalla pelailua

Sotavideopelit kertovat maiden välisistä taisteluista. Pelinkehittäjät tukeutuvat vanhoihin uhkakuviin Venäjästä ja Lähi-idästä – ja väistelevät vaikeita poliittisia kysymyksiä.

Teksti: Mikael HeleniusKuva: Emmi Valve

Lyhyet

Nykyaikaan ja tulevaisuuteen sijoittuvat sotavideopelit myyvät kymmeniä miljoonia kappaleita Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Peleissä pelaaja joko taistelee muita ihmisiä vastaan verkkomoninpelissä, tai tietokoneen ohjaamia vihollisia vastaan yksinpelikampanjassa. Kampanjat ovat tarinoita, jotka muistuttavat toimintaelokuvia. Usein pelaaja on tärkeässä roolissa kansainvälisten konfliktien estämisessä.

Pelaaja on pelissä yleensä yhdysvaltalainen sotilas, joka taistelee nykyaikaisilla kriisialueilla, kuten Afganistanissa, Irakissa ja Iranissa. Lähi-idän lisäksi yleisiä sotatantereita ovat Somalia, Sierra Leone, Venäjä ja Yhdysvallat.

Monet pelien tarinoista ovat fiktiivisiä. Esikuvina toimivat oikeat sodat. Niitä väritetään kansallisilla peloilla ja uhkakuvilla.

Lähtölaukaus

Nykyaikaiset sotapelit nousivat suosioon vuonna 2007, kun Call of Duty: Modern Warfare julkaistiin. Call of Duty on yhdysvaltalainen pelisarja, jonka aikaisemmat osat sijoittuivat toiseen maailmansotaan, mikä oli pitkään suosituin videopelisota.

Pelissä yhdysvaltalaiset sotilaat taistelevat venäläisiä ”ultranationalisteja” vastaan, jotka haluavat palauttaa Venäjän Neuvostoliiton aikaiseen mahtiin. Ryhmittymä yrittää saada haltuunsa maan ydinaseet ja iskeä Yhdysvaltoihin.

Nationalistit järjestävät vallankaappauksen nimeämättömässä Lähi-idän maassa viedäkseen kansainvälisen huomion pois Venäjän tapahtumista. Lähi-idän maan ainoa kuvaileva piirre on ”runsaat öljyvarannot”.

”Pelintekijöiltä puuttuu uskallus lausua se nimi ääneen. Pelin pahis olisi ihan hyvin voinut olla nimeltään Osama bin Laden”, sanoo Pelit-lehden toimittaja Tuomas Honkala.

Maassa räjäytetään venäläinen ydinase, mikä tappaa pelaajan ohjaaman sotilaan.

Peli yhdistää kaksi uhkakuvaa: pelon ydinaseen käsiinsä saavasta Lähi-idän maasta sekä uhan kylmän sodan aikaisesta Neuvostoliitosta ja suurvaltojen välisestä ydinsodasta.

Sarjan toisessa ja kolmannessa osassa nationalistit ottavat Venäjän haltuunsa ja hyökkäävät Yhdysvaltoihin ydinaseilla.

Quebecin yliopiston valtiotieteiden tohtori Frédérick Gagnon tutki pelisarjan kahta ensimmäistä osaa. Gagnonin mukaan pelit kuvaavat samoja uhkakuvia, joita George W. Bushin hallinto maalaili syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen.

”Pelit muistuttavat yhdysvaltalaisia niistä uhkakuvista, joissa arabiterroristit saavat haltuunsa ydinaseita ja käyttävät niitä Yhdysvaltoja vastaan”, Gagnon kirjoittaa.

Myös kylmän sodan aikaisia pelkoja venäläisiä kohtaan tuodaan takaisin.

”Venäjä esitetään terroristien tukijana, joka on valmis palaamaan ydinvarustelukilpailuun Yhdysvaltojen kanssa ja haluaa kohota takaisin suurvaltojen joukkoon.”

Lavastuksia

Modern Warfare -pelisarjan ydinsota saa alkunsa, kun nationalistijohtaja lavastaa yhdysvaltalaissotilaan terrori-iskun tekijäksi Venäjällä. Samankaltainen kuvio toistuu monissa sotapeleissä.

Battlefield  3 on myös yhdysvaltalainen pelisarja, jonka aikaisemmat osat sijoittuivat toiseen maailmansotaan.

Pelissä yhdysvaltalaissotilaat hyökkäävät Iraniin turvaamaan ydinaseita. Paikallinen kapinallisryhmä on kaapannut maassa vallan. Ryhmä aikoo räjäyttää ydinpommin New Yorkin ja Pariisin joukkoliikenteissä. Iskut on määrä lavastaa Venäjän teoiksi, mikä sytyttäisi sodan valtioiden välille.

Kun sodat syttyvät väärinymmärryksistä, sodat eivät pohjaa poliittisiin tilanteisiin. Silloin ei tarvitse ottaa kantaa politiikkaan.

”Pelintekijät usein vakuuttelevat epäpoliittisuuttaan, vaikka aiheet voivat olla hyvinkin päivänpoliittisia. Kun olen haastatellut pelintekijöitä ja yrittänyt viedä keskustelua poliittisempaan suuntaan, usein vastaus on, että ’en ole täällä puhumassa politiikasta. Tämä peli on tehty viihteeksi’”, Honkala sanoo.

”Juoni, jossa esimerkiksi Kiina miehittäisi Taiwanin ja jenkit lentäisivät hätiin, voisi olla aika kohahduttava tapa saattaa Kiina ja Yhdysvallat sotaan keskenään.”

Kiina ja tulevaisuus

Myös Kiina on päässyt mukaan sotivien suurvaltojen joukkoon. Call of Duty: Black Ops 2 sijoittuu vuoteen 2025, jolloin käydään uutta kylmää sotaa.

Pelin tulevaisuudessa Yhdysvaltoja vihaava nigerialainen asekauppias kyberhyökkää Kiinan pörssiä vastaan, ja lavastaa Yhdysvallat tekijäksi. Kostona Kiina lopettaa harvinaisen maametallin myymisen Yhdysvalloille, mikä syöksee maat sotaan.

”Pelissä Kiina kuvataan geopoliittisena uhkana. Se on maa, joka on nousemassa Yhdysvaltojen tasolle taloudellisesti ja teknisesti”, Tuomas Honkala sanoo.

Black Ops 2 hyödyntää pelissä uusia uhkakuvia. Pelin sodankäynnissä käytetään miehittämättömiä sotakoneita. Peliä mainostavissa videoissa asiantuntijat puhuvat sotateknologiasta, joka kehittyy pelottavan nopeasti.

Yksi asiantuntijoista on tulevaisuuden sodasta kirjoittanut P.W. Singer, joka toimi neuvonantajana pelin tulevaisuudenkuvan kehittämisessä. Idea maamineraaleista oli Singerin.

”Emme yrittäneet ennustaa tulevaisuutta. Se on viihdettä. Kyseessä on tarina jollaista tuskin voi tapahtua, mutta se on jännittävä. Toivottavasti pelin sotateknologia on pelaajien mielestä hemmetin siistiä”, Singer sanoo verkkosivusto Co. Createn haastattelussa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!