Näkökulmat

Ulkokansalainen ei aina pysy kärryillä

Reeta Paakkinen on Suomen ja Turkin kaksoiskansalainen, jonka mielestä nykyistä lainsäädäntöä on aiheellista päivittää.

Presidentti Sauli Niinistö teki sisäministeriölle hiljattain selvityspyynnön, joka saattaa johtaa kaksoiskansalaisuussääntöjen tiukentamiseen tai jopa koko kaksoiskansalaisuuden poistamiseen.

Suomen ja Turkin kaksoiskansalaisissa asia on herättänyt keskustelua. Osa keskustelijoista on huolestunut ja ihmettelee miksi selvitystä edes tarvitaan. Osa taas ei usko, että mahdollinen uudistus koskettaisi nykyisiä kaksoiskansalaisia ja ymmärtää, miksi asia on Ukrainan kriisin myötä tullut ajankohtaiseksi.

Itse olen Suomen ja Turkin kaksoiskansalainen, jonka mielestä nykyistä lakia on aihetta päivittää. Kaksoiskansalaisuus sallittiin vuonna 2003, ja nykymuodossaan sen säännöt ovat verrattain väljät. Suomessa kansalaiselle ei esimerkiksi koidu seuraamuksia siitä, että hän jättää ilmoittamatta saaneensa toisen valtion kansalaisuuden.

En kuitenkaan puolla kaksoiskansalaisuuden poistamista. On luonnollista, että ihminen haluaa olla asuinmaansa täysivaltainen jäsen, eikä se sulje pois yhteyttä entiseen kotimaahan. Suomi hyötyy ulkokansalaisistaan kaupallisessa ja PR-mielessä.

Yksi keskeinen ongelma kaksoiskansalaisuudessa kuitenkin kaikkialla maailmassa on: Osa ulkokansalaisista ei ole kärryillä entisen kotimaansa arjesta. He voivat silti vaikuttaa siihen äänestämällä.

Itse vietän osan vuodesta Suomessa, joten voin seurata tilannetta aitiopaikalta. Suurimpaan osaan kaksoiskansalaisia tämä ei kuitenkaan päde.

Hyvä esimerkki tästä ongelmasta oli tänä syksynä saksanturkkilainen yökerho Bochumissa, joka lupasi jokaiselle pääministeri Recep Tayyip Erdogania presidentinvaaleissa äänestävälle ilmaisen klubijäsenyyden vuodeksi. Palkinnon sai lunastaa näyttämällä kuvaa täytetystä äänestyslipukkeesta.

Yökerhon omistaja ei välittänyt siitä, että Turkissa alkoholilainsäädäntöä kiristi juuri Erdoganin hallitus, ja että Erdogan itse on julistanut haluavansa kasvattaa Turkin nuorisosta konservatiivisen. Sitä paitsi kameran vieminen äänestyskoppiin on kiellettyä.

Toinen ulkokansalaisuuteen liittyvä ongelma on kollektiivisten muistojen puute. Yhdessä eletyt asiat vaikuttavat valintoihimme ja luovat pohjan arkipolitiikalle.

Kaksoiskansalaisuuslainsäädännön muutos Suomessa liittyy poliittisen ilmapiirin muutokseen ja Venäjän suhtautumiseen omiin ulkomailla asuviin kansalaisiinsa. Tämä ei ole selvää niille Suomen kansalaisille, jotka ovat kasvaneet muissa maissa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!