Days Without Names pohtii nykyihmisiä yhdistäviä tekijöitä.

Ikiaikainen tanssin ketju

Maija Hirvanen kuvailee uutta esitystään ekstaattiseksi, huumaantuneeksi, mutta virtaavaksi.

Teksti: Taneli LassilaKuva: Susanna Majuri

LyhyetKulttuuriTeatteri

Mikä yhdistää nykyihmisiä? Tätä ryhtyi pohtimaan koreografi Maija Hirvanen jo parikymmentä vuotta sitten. Kysymys on niin iso, että trilogiahan siitä kehkeytyi: Operaatio Me.

”Esittävä taide on yksi vahvimmista mahdollisista yhteisistä tilanteista, joten aihetta oli luontevaa lähteä käsittelemään tanssin avulla”, Hirvanen sanoo.

Nyt valmistunut Days Without Names on trilogian kolmas osa. Ensimmäinen osa Meidän sosiaalidemokraattiset kehomme (2011) käsitteli esiintyjien kasvuympäristöä. Toinen osa For Those Who Have Time (2013) oli kyseisen hetken ja länsimaisten perspektiivien jakso trilogiassa.

”Ajan tiivistyminen yhdistää ja erottaa, yhteisen syklin ja yhteisen kiireen kautta”, Hirvanen selittää.

Kolmas ja viimeinen osa Days Without Names on globaali lähitulevaisuuden jakso, joka jatkaa ikiaikaista tanssin ketjua – sitä joka on kulkenut kaikkien kulttuurien läpi. Esitys rakentuu sade-, sota- ja kummitustanssista. Niistä syntyy neljäs, tuntematon tanssi.

”Days Without Names on aika ajaton teos suhteessa aiempiin ja minulle itselleni erityisen henkilökohtainen”, Hirvanen sanoo.

Maija Hirvanen kuvailee esityksen laatua ekstaattiseksi, huumaantuneeksi, mutta virtaavaksi.

”Aiemmissa on ollut assosiatiivinen ja episodielokuvamainen rakenne, mutta Days Without Names virtaa ja soljuu eteenpäin luonnollisesti kuin vesi.”

Maija Hirvanen: Days Without Names 14.-16.11. Stoassa
(Turunlinnankatu 1, Itäkeskus, HKI). Sen jälkeen viisi esitystä
Zodiakissa (Tallberginkatu 1 B, HKI). Lisätietoja: ww.zodiak.fi.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!