Artikkelikuva
Poliisit tarkastivat huhtikuussa ohikulkijoita tiesululla Naisobin Eastleighin kaupunginosassa.

Liikemiehiä vai terroristeja?

Pikku-Mogadishuna tunnetussa Eastleighin kaupunginosassa Nairobissa asuu yli 100 000 Kenian somalia ja somalialaista turvapaikanhakijaa. Vilkkaan kauppapaikan toistuvat terrori-iskut kärjistävät ennakkoluuloja.

Eastleigh on vaarallinen. Somalit ovat aggressiivisia. Ette voi mennä sinne”, huolestuu taksikuskimme Ken.

Keniassa on viimeisen puolentoista vuoden aikana kuollut yli sata ihmistä terrori-iskuissa. Aivan Nairobin keskustan ostoskeskusten ja kiiltävien tornitalojen urbaanin sykkeen kyljessä sijaitsevassa Eastleighissä kranaatti-iskuja on erityisen paljon.

Sillä kertaa emme mene. Kenialainen David Kang’ethe sitä vastoin lähettää lapsensa joka vuosi Eastleighiin vaate- ja joululahjaostoksille.

”Eastleighista löytää kaikkea. Se on kuin valtava tukkutori!” Kang’ethe hehkuttaa. Mies työskentelee Tanskan pakolaisavun maajohtajana Nairobissa.

Hän on oikeassa: Eastleigh on Itä-Afrikan kaupan keskus, jonka kautta moni Dubaista, Kiinasta ja muualta Aasiasta tuleva tavara kulkee Ugandaan ja Ruandaan asti.

”Te olette kaikki terroristeja!”

Ennen vuotta 2011 toistuvia kranaatti-iskuja ei ollut, Kang’ethe toteaa. Vuonna 2011 Kenia liittyi  Afrikan Unionin operaatioon Somalian islamistista terrorijärjestö al-Shabaabia vastaan.

Vastareaktiona al-Shabaab ja muut ääriliikkeet ovat iskeneet yökerhoihin, bussiasemille ja markkinapaikoille Somalian rajan lähellä sekä Nairobissa ja Mombasassa. Keväällä 2014 kaupungeissa on nähty kiihtyvä sarja terrori-iskuja. Kenialaiset ovat tuohtuneita hallitukselle, joka ei ole onnistunut estämään niitä.

Huhtikuussa viranomaiset kuulustelivat tuhansia somalialaisia löytääkseen al-Shabaabiin kytköksissä olevia. Satoja karkotettiin maasta.

”Kun Eastleighissa tai muualla Keniassa tapahtuu iskuja, ihmisten päät kääntyvät aina ensin somalien suuntaan”, Kang’ethe sanoo.

Pienen ryhmän iskut ovat koventaneet kenialaisten jo ennestään ennakkoluuloisia asenteita kaikkia somaleita kohtaan. Ne ovat myös aiheuttaneet kahnauksia kenialaisten ja somalialaisten välillä. Moni leimaa somalit terroristeiksi.

Kang’ethen mukaan ihmiset saavat mielipiteensä mediasta, joka käsittelee pakolaisia yksipuolisesti.

Aina iskujen takana ei suinkaan ole al-Shabaab.

”Harva kenialainen tietää, että iskuja tekevät usein myös kenialaiset islamistit”, Kang’ethe muistuttaa.

Somalipakolaiset ovat joutuneet pakenemaan Somaliasta nimenomaan ääriliikkeiden väkivaltaa ja värväysuhkaa.

Kenian hallitus pyrki vuonna 2012 tehdyn lakialoitteen avulla kieltämään pakolaisilta oleskelun ja palvelut kaupungeissa. Kenian korkein oikeus kuitenkin esti seuraavana vuonna lain voimaantulon, sillä se olisi pakkosiirtoineen rikkonut niin Kenian lakia kuin kansainvälisiä sopimuksia.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan myös Kenian poliisi suhtautuu vihamielisesti  somaleihin. HRW:n raportti paljastaa räikeitä yksityiskohtia poliisien tekemistä pahoinpitelyistä, raiskauksista ja perusteettomista pidätyksistä. Turvattomuuden ja painostavan ilmapiirin takia osa on jatkanut pakomatkaansa naapurimaihin, esimerkiksi Ugandaan.

Suojeluraha takaa turvan

Somalialainen yrittäjä Ibrahim ei koe tunnelmaa liian kireäksi. Hän tuli pakolaisena Suomeen vuonna 1990, mutta asuu tätä nykyä Nairobissa. Sieltä käsin hän hoitaa kahta yritystään Mogadishussa.

”Kyllä Eastleighissä kysytään joskus iltaisin tai öisin henkilökortteja.”

Ibrahim vihjaa epämääräisesti, että kauppiaiden pitää kyllä maksaa ”suojelurahaa” varmistaakseen liiketilansa turvallisuuden iltakuuden ja aamukuuden välillä.

Mutta viime vuoden syyskuussa iski lujaa. Westgaten ostoskeskuksessa neljä päivää kestäneessä terrori-iskussa kuoli yli 70 ihmistä. Monet Nairobin somalit pelkäsivät vastaiskua. Osa Eastleighin kaupoista pysyi kiinni jopa viikon.

”Monet jäivät kotiin. He pelkäsivät kenialaisten kostoa. Etenkään yöllä ei uskaltanut liikkua”, Ibrahim sanoo.

Bisnestä Eastleighista käsin

David Kang’ethen mukaan harva tulee ajatelleeksi, että yritteliäät somalit työllistävät paljon kenialaisia.

Ostoskeskusten, hotellien ja markkinapaikkojen joukossa on myös Ibrahimin matkatoimisto, joka järjestää matkoja Nairobista Somaliaan. Eastleigh on välietappi somalialaisille, jotka ovat meno- tai tulomatkalla Somaliasta. Monet muualla asuvat somalit matkustavat Eastleighiin tapaamaan siellä asuvia perheenjäseniään ja sukulaisiaan. Ibrahim itse matkaa usein Nairobin ja Mogadishun väliä.

”Täällä Nairobissa on rauha, Somaliassa ei”, selittää Ibrahim kahden maan ratkaisuaan, joka on varsin yleinen somaliliikemiesten parissa.

Nairobi on Ibrahimin mielestä Itä-Afrikan paras paikka tehdä bisnestä. Suomi ei saa mieheltä bisnespisteitä. ”Euroopassa saa tutkinnon ja kokemusta, mutta ei rahaa”, mies nauraa.

Ibrahim vieraili Somaliassa ensimmäistä kertaa 23 vuoden jälkeen viime keväänä vanhimman poikansa kanssa.

”Ei se ollut enää sama maa. Pohdin kauan ennen kuin uskalsin mennä.”

Nyt hän viettää lähes puolet ajastaan Mogadishussa. ”Poikani halusi jäädä Mogadishuun ja asuu nyt siellä.”

Takaisin Mogadishuun?

Moni muukin on uskaltanut vierailla vanhassa kotimaassaan. Kenian ja Somalian hallitukset allekirjoittivat UNHCR:n kanssa marraskuussa 2013 sopimuksen, joka koskee satojen tuhansien somalipakolaisten paluuta. Pilottivaiheessa tuetaan 10 000 pakolaisen paluuta kolmelle turvalliseksi määritelylle alueelle Somaliassa. Sopimuksessa taataan pakolaisten turvallisuus, työllistyminen ja toimeentulo Somaliassa.

Moni tuomitsee suunnitelmat epärealistisiksi. Järjestöt ja somalit kyseenalaistavat paluun vapaaehtoisuuden sekä epäilevät Somalian hallituksen kykyä vastaanottaa ja suojella pakolaisia.

EU:n delegaation Somalia-missiossa työskentelevän Matti Karvasen mukaan Somali-hallinnon edustajien suurimpia huolenaiheita on, ettei Somaliassa ole kapasiteettia integroida siirrettyjä pakolaisia. ”Samaan aikaan iso osa Etelä-Somaliaa on edelleen sotatilassa”, Karvanen toteaa. Myös Mogadishun turvallisuustilanne on huonontunut ja sen riskiarviotasoa nostettu.

Ibrahim suhtautuu sopimukseen varovaisen toiveikkaasti. ”Palaaminen on vaikeaa ilman tukea. Etenkin kun omasta lähdöstä on vuosikymmeniä. Mogadishun ulkopuolella on kuitenkin vielä turvatonta.”

”Minullakin on ajatus, että muutan Nairobista pois”, Ibrahim pohtii. Hän on palannut paria päivää aiemmin Mogadishusta. Reilun viikon kuluttua hän matkustaa takaisin hoidettuaan ensin liikeasioita Nairobissa.

”On paljon kiireitä. Töitä tehdään joka päivä aamusta iltaan.”

Eastleighin kuhina jatkuu.

Somalit kauppamiehinä

Somalit ovat olleet merkittäviä kauppamiehiä Keniassa ja koko Itä-Afrikassa kauan. Nairobiin syntyi tiivis somaliyhteisö 1900-luvun alussa, kun brittihallinnolla oli tapana palkata somaleja vartijoikseen ja työmiehikseen.

Kenian somalien lisäksi maassa on nykyään noin puoli miljoonaa Somalian sisällissotia 80-luvun lopusta lähtien paennutta somalia.

1900-luvun alun pölyinen ja nuhjuinen Eastleigh on muuttunut somalialaisten maailmanlaajuisten verkostojen vaikutuksesta yhdeksi Itä-Afrikan johtavista kauppa-alueista.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!