Likainen kaivosmies ahtaassa, hämärässä tunnelissa.
”Brasilian hallituksen tulisi antaa meidän tehdä työtämme. Emme ole rikollisia. Kulta auttaa meitä pelkästään elättämään perheemme. Mitä meidän pitäisi hallituksen mielestä tehdä? Muuttaa kaupunkiin ja tulla rikollisiksi?”
Kaivosmies juo vettä suuresta kanisterista.
Kullankaivajat tekevät noin 10–12 ­tuntista työpäivää kaivoksessa, joka sijaitsee noin 40 metriä maan pinnan alapuolella. Lämpötila hyvin ahtaassa ja kosteassa kaivoksessa on yli 40 astetta. Miehet voivat juoda jopa kymmenen litraa vettä päivässä. Maansisäisestä seinämästä nakutetaan vasaralla irti maata, joka voi kätkeä sisäänsä kultaa.
Kaksi miestä huuhtoo kultaa öisessä viidakossa sähkölampun valossa.
Kaksi miestä huuhtoo kultaa koneen avulla lähellä Jacareacangan kaupunkia. Huuhtomisessa käytetään apuna myrkyllisiä kemikaaleja, jotta kulta erottuisi muusta materiaalista helpommin.
Suuri kultahippu vaa`alla.
Kultakimpaleet ovat rahaan verrattavaa käypää valuuttaa laittomia kultakaivoksia ympäröivillä alueilla. Kaikissa kaupoissa on vaaka, joka mittaa kullan painon. Kultagramman hinta on noin 26 euroa.
Paidaton mies kävelee avolouhoksen reunalla.
kaksi kaivosmiestä sekoittaa maamassaa paloletkua muistuttavalla dieselpumpulla.
Avolouhos on muuttunut vesialtaaksi pumpun voimasta.
Työ avolouhoksella on rankkaa ja vaarallista.
Bordellivene lipuu Amazonilla kohti seuraavaa kylää.
”Flutuante”, bordellivene, lipuu Tapajós-joella päivä sen jälkeen, kun ryhmä prostituoituja ja kullankaivajia pitivät isot yhteiset juhlat. Vene on matkalla seuraavaa kylään löytääkseen lisää asiakkaita.
Kaivosmiehet tansivat prostituoitujen kanssa.
Prostituoidut, parittajat ja kullankaivajat tanssivat kelluvassa baarissa Jacareacangassa. Monet kullankaivajat käyttävät kullasta saadun rahan maksullisiin naisiin ja alkoholiin. Kullankaivuu on elämäntapa, joka mahdollistaa vaarallisen ja vapaan elämäntavan lain ulottumattomissa.

Kullan ja vapauden jano

Brasilian Amazonin sademetsää halkoo kuoppainen ja mutainen maantie, jonka varrella sijaitsee lukuisia laittomia kultakaivoksia. Niissä työskentelevät miehet etsivät onnea, vapautta ja äkkirikastumista.

Teksti: Giorgio PalmeraTeksti: Meeri KoutaniemiKuvat: Meeri KoutaniemiKuvat: Giorgio Palmera

PitkätMiehetBrasilia

Yli 40 vuotta sitten Brasilian sotilasdiktatuuri alkoi harjoittaa politiikkaa, jossa jaettiin maata Amazonin asumattoman osan maattomille miehille. Tämä johti kuuluisan Trans-Amazonian valtatien rakentamiseen.

Suurhankkeen tarkoitus oli läpileikata Amazonin sydämen läpi 5200 kilometriä pitkä tie. Siitä rakennettiin 4000 kilometriä. Tie loppuu keskelle viidakkoa Luoteis-Brasiliaan.

Sademetsän halkova tie päästi ihmiset vihdoin luonnonrikkauksien ja arvokkaiden mineraalien ulottuville. Tien varrelle alkoi syntyä lukuisia laittomia kultakaivoksia. Kuvareportaasin kultakaivokset ovat Jacareacangan ympäristössä.

Maailmantalouteen vaikuttanut öljykriisi sai uuden käänteen, kun kullassa nähtiin vaihtoehto markkinoiden korjaamiseksi. Kullan hinta nousi.

Tämä kuvareportaasi kertoo Amazonin köyhimmästä osavaltiosta vapautta ja vaurastumista etsimään lähteneistä kullankaivajista. He pakenevat kotimaansa kurjuutta kohti villiä länttä.

Tällä hetkellä Brasiliassa on yli tuhat laitonta kultakaivosta, joissa kovaa työtä tekevät miehet eivät salli kaivosyhtiöiden saapua maillensa.

Infrastuktuurin kohentuessa luonnonrikkaudet eivät enää jää huomaamatta. Ylikansalliset yhtiöt himoitsevat saavansa upottaa työkalunsa sinne, missä sadattuhannet kaivostyöläiset kannattelevat käsissään teollisuutta, joka tuottaa vuosittain yli miljardin dollarin arvosta kultaa.

Työ avolouhoksissa on ympäristölle tuhoisaa. Miehet käyttävät työssään tehokasta dieselpumppua. Se muistuttaa palomiesten käyttämää vesiletkua, joka paineistaa säiliöstä imetyn veden.

Veden voima on valtava. Jos putki luisuu käsistä kesken tehtävän ja suutin osuu kaivostyöläisen päähän, seurauksena on varma kuolema. Paineistettu vesi sekoittaa maamateriaalin ja siinä esiintyvän kullan. Tämän jälkeen sekoitus imetään takaisin pumpulla ja kaadetaan ränniin, joka on peitetty karhealla matolla. Matto kerää kultapölyn, joka erotellaan epäpuhtauksista nestemäisen elohopean avulla.

Kaivostyöläiset eivät tee kullankaivuuprosessissa minkäänlaisia varotoimenpiteitä suojaamaan ympäristöä tai omaa terveyttään.

Kuvien kaivosmiehet haluavat pysyä nimettöminä, koska tekevät laitonta työtä.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Meeri Koutaniemi

Meeri on vapaa valokuvaaja, toimittaja ja elokuvaaja. Hän on italialaisen Echo-kuvatoimiston ja suomalaisen kuvaajakollektiivi 11:n jäsen. Koutaniemi on vuodesta 2007 lähtien kiertänyt kuvaamassa eri puolilla maailmaa, muun muassa Aasiassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa keskittyen ihmisoikeuksiin.