Ulosteet uutta satoa ravitsemaan

Ihmisten tuottamat jätökset ovat alihyödynnetty voimavara.

Teksti: Maippi TapanainenKuva: IvonnewKuvatoimisto: IStock

LyhyetYmpäristöSaasteAmerikkaLatinalainen AmerikkaKaribiaHaiti

Haiti. Ihmisten tuottamat jätökset ovat alihyödynnetty voimavara. Jokainen meistä tuottaa vuodessa noin 500 kiloa virtsaa ja ulosteita. Kompostoituna kunkin tuottama jätemäärä riittäisi hänen samassa ajassa ravinnokseen tarvitsemiensa viljan ja kasvisten lannoittamiseen.

”Ihmisen jätökset ovat täynnä ruuasta saatuja ravinteita. Ne ovat peräisin pelloista, joilla sato on kasvatettu ja korjattu. Samat ravinteet ovat välttämättömiä maan tuottavuuden säilyttämiseen sadonkorjuun jälkeen”, selittää haitilaisen Soil-järjestön johtaja Sasha Kramer The Guardianissa.

Suurin este ihmisjätteiden hyötykäytölle on pelko niiden tuottamista terveysriskeistä. Ihmiselle vaaralliset bakteerit onkin eliminoitava kompostoinnin aikana huolellisesti. Jalostettunakin ihmisperäinen lannoite herättää silti monessa viljelijässä epäilyksiä.

Soil on käsitellyt Haitissa lähes miljoona litraa ihmisjätöksiä ja tuottanut noin 280 000 litraa kompostoitua multaa. Mullan laatu on vakuuttanut ihmiset ja sen loppukäyttäjiksi ovat ryhtyneet niin taimikasvattamot, kotitarveviljelijät kuin laajat maatalousprojektitkin.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!