L anganlaiha nainen johdattaa meidät pientä mutkittelevaa vuoristopolkua alas. Vauhti on kova ja polku tottumattomalle vaikea. Keskitän katseeni edessäni hulmuavan sarin helmoihin ja vältän katsomasta jyrkkää vuorenrinnettä alaviistoon.
Kun vihdoin saavumme pienen kivitalon luokse, nainen vie meidät pohjakerroksen navettaan. Virtsan haju on tyrmäävä, yritän väistellä isoja lantakokkareita. Vaikka talviaurinko lämmittää ulkona, talon ahtaaseen navettaan auringonsäteet eivät yllä. Pimeän huoneen kiviset seinät hohkaavat kylmyyttä. Talvisin lämpötilat laskevat öisin jopa pakkaselle.
Kaussila Tamata on nukkunut edellisen yön navetassa, sillä hänellä on kuukautiset. Ajaymerun-kylässä naiset eristetään kuukautisten aikaan lähes kaikesta, koska heidän katsotaan olevan epäpuhtaita. Chhaupadiksi kutsuttu traditio on yleinen Länsi-Nepalin maaseudulla hindujen keskuudessa.
Kuukautisten aikaan naisilla ei ole asiaa asuintiloihin, eikä miehiä ole lupa puhutella. Naisten on nukuttava navetassa, ja syödäkseen he saavat usein pelkkää riisiä. Erityisesti maito- ja lihatuotteet ovat kiellettyjä. Yleisiä käymälöitä tai perheen kylpyhuonetta ei ole lupa käyttää.
”Meidän on peseydyttävä alhaalla”, Tamata sanoo ja osoittaa kaukana laaksossa kohisevaa jokea.
Navetta on pieni, ehkä kymmenen neliötä. Katson ulkona laiduntavaa neljää lehmää ja kahta vuohta. Pohdin, miten kaikki voivat mahtua pieneen tilaan. Tamata huomauttaa, että navetassa nukkuu myös kaksi puhvelia.
On nukuttava kerällä, jalat koukussa. Ja oltava varuillaan, sillä kerran härkä on astunut Tamatan jalat ruhjeille ja lehmä pissinyt kasvoille.
Toiveissa turvallinen kuukautishuone
50-vuotiaalla Tamatalla on takanaan 35 vuoden kokemus chhaupadista. Lasken, että hän on ehtinyt viettää yli tuhat yötä navetassa. Huomaan toivovani hänelle pikaista menopaussia.
Kylän kaikki naiset harjoittavat käytäntöä, sillä jumalien uskotaan rankaisevan niitä, jotka rikkovat sääntöä. Jos ei tässä sukupolvessa niin seuraavassa, paikallinen tulkki Parwati Bhat Ayer kertoo.
Kyläläisten sosiaalinen kontrolli pitää huolen siitä, etteivät naiset poikkea ruodusta. Vaikka Ayer ei usko jumalien valtaan, kyläläisten paheksunta pitää huolen siitä, että myös hän nukkuu yönsä erillään muusta perheestä. Ayerilla on tosin oma siisti huone, johon hän voi vetäytyä kun on se aika kuukaudesta.
Tamata ei olisi valmis muuttamaan traditiota, mutta olosuhteita hän muokkaisi toisenlaisiksi.
”Jos minulla olisi varaa, rakentaisin itselleni siistin kuukautishuoneen. Mutta mieheni asuu Intiassa, ja asun veljeni talossa, jossa tilaa on vähän. Jos ylimääräistä rahaa jää, miehet usein juovat ja pelaavat ne kylillä.”
Paikoin navetat ovat kaukana päätaloista, eikä niissä useinkaan ole ovia. Naiset joutuvat alttiiksi lukuisille vaaroille; käärmeenpuremille, villieläinten hyökkäyksille, jopa raiskauksia on raportoitu. Talven kylmyydestä johtuvat sairaudet ovat yleisiä.
Chhaupadin vastaisia liikkeitä on hiljalleen alkanut syntyä pitkin Länsi-Nepalia, mutta Ajaymerussa työ on vasta aluilla. Ayer työskentelee nepalilaisessa Loo Niva -järjestössä, jonka aikomus on rohkaista kylän naisia muuttamaan käytäntöä.
”Tehtävä on haastava, muttei mahdoton”, Ayer sanoo.
Onnistuneissa kampanjoissa naiset ovat sytyttäneet navettoja tuleen ja rakennuttaneet tilalle wc-tiloja. Toivoa siis on.