Kiinassa perhe muuttuu, ja häät myös

Historiallisesti avioliitossa on Kiinassa ollut kyse sulhasen perinnöstä ja perillisistä.

Teksti: Maippi Tapanainen

LyhyetKulttuuriAasiaItä-AasiaKiina

Kiina. Yhden lapsen politiikka ja rikastuminen ovat muuttaneet kiinalaisten hääperinteitä, kertoo The Economist. Suuria muutoksia ovat kokeneet sekä käsitys avioliiton perustasta että tavassa viettää häitä.

Historiallisesti avioliitossa on Kiinassa ollut kyse sulhasen perinnöstä ja perillisistä. Maon aikana arvossa pidettiin vaatimattomuutta, eikä suuria juhlia järjestetty.

Nyt häiden ympärille on syntynyt kokonainen elinkeino, joka keskittyy palvelemaan noin 13 miljoonaa vihkiparia vuodessa. Keskimäärin häihin kulutetaan kaupunkilaistyöläisen kahden vuoden palkan verran eli noin 11 000 euroa.  Yleensä hääparin vanhemmat jakavat kustannukset.

Taustalta löytyy Kiinan 190-luvun lopulta harjoittama yhden lapsen politiikka. Vanhemmat säästävät ainokaisensa häihin ja häissä nuoripari voi toteuttaa unelmiaan. Rahaa palaa, mutta yhä useampi avioliitto solmitaan rakkaudesta. 

UCLA:n antropologian professori Yan Yunxiangin mukaan muuttunut hääperinne on vain yksi osoitus kiinalaisen perhekäsityksen muutoksesta. Ensimmäistä kertaa maan historiassa perheen keskipiste on lapsi - ei suku, eivätkä vanhemmat.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!