Vievätkö robotit köyhien rahat?

Ozan Yanar pohtii kolumnissaan, voiko koneistumista syyttää tuloeroista.

Teksti: Ozan YanarKuva: Teemu Ullgrén

NäkökulmatTeknologia

Olen viime kuukausina törmännyt moniin vastavalmistuneisiin opiskelutovereihini. Töiden löytäminen yliopisto-opintojen jälkeen on monille heistä vaikeaa. On tullut selväksi, ettei korkeakoulutuskaan suojaa ihmisiä työttömyydeltä.

Viime vuosina on uutisoitu laajasti työelämän valtavasta muutoksesta. On puhuttu siitä, että nykyisistä työpaikoista osa katoaisi teknologisen kehityksen myötä muutaman kymmenen vuoden sisällä.

Muutos on nähtävissä monen toimialan mullistuksissa jo nyt. Teknologia muuttaa sitä, miten työskentelemme ja elämme. Lehden painamisen sijaan luemme uutiset kännyköillä ja kännykät puolestaan kokoaa ihmisen sijaan robotti.

Toiset korostavat digitalisaation ja robotisaation mahdollisuuksia. He näkevät sen keinona kustannusten alentamiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla. Jos käytössä on hyvät tietojärjestelmät, niin monia käsiä ei välttämättä tarvita.

Teknologiakehityksen sosiaalisia vaikutuksia miettineitä taas huolestuttaa se, miten ihmiset löytävät työpaikkoja, kun koneet kilpailevat kanssamme.

Käykö meille ihmisille kuten työhevosille? Vai elämmekö pian Star Trekin yltäkylläisessä maailmassa?

Ranskalaisen ekonomistin Thomas Pikettyn mukaan rikkaat rikastuvat nykyään paljon nopeammin kuin köyhät. Ero köyhien ja rikkaiden välillä kasvaa päivä päivältä useissa länsimaissa.

Jotkut taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että digitalisaatio näkyy jo nyt tulo- ja varallisuuserojen kasvuna länsimaissa. Heidän mielestään kyse on yksilöiden välisten tuottavuuserojen lisääntymisestä. Yksi hyvä koodari on työmarkkinoilla arvokkaampi kuin kaksi keskinkertaista.

Kansainvälisissä talousblogeissa on myös paljon epäileviä ääniä teknologiamurroksen selitysvoimasta tulo- ja varallisuuserojen lisääntymiseen. Robert Reichin ja Paul Krugmanin kaltaiset taloustieteilijät ovat huomauttaneet, että itse asiassa paremmin lähiaikojen kehitystä voi ymmärtää huomaamalla, miten isot yritykset ovat valloittaneet itselleen valtavia siivuja markkinoista niin ostajina kuin palkkaajina. Näin ollen yhdellä suurella toimijalla on markkinoilla usein valtava vaikutus markkinoiden toimintaan. Se näkyy voittojen keskittymisenä.

Nykyisen epätasa-arvon syy voi hyvinkin olla historiasta tutumpi: niiden joilla on jo paljon, on helpompi haalia vielä lisää. Robotteja suurempi syy epätasa-arvon lisääntymiseen taitaa olla ihminen itse. On tärkeää huolehtia oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisesta unohtamatta sitä, että digitalisaation mahdollisuudet ovat kiistattomat Suomenkin taloudelle.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden kolumnisti Ozan Yanar

Ozan Yanar

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja.