Nuhjuinen favela aamuauringossa. Taustalla vuoria ja viidakkoa.
Rio de Janeirossa sijaitseva Rochinhan favela on yksi kaupungin slummeista, joissa poliisi harjoitaa rauhoittamispolitiikkaansa.

Pakolla rauhoitettu

Brasilian Rio de Janeirossa väkivaltaiset kuolemat ovat laskeneet rajusti. Ilmiön taustalla on faveloiden rauhoittamispolitiikka: poliisi on miehittänyt ne yksi toisensa jälkeen. Ensi kesänä koko maailman katse kohdistuu Rioon, kun kaupungissa järjestetään olympialaiset.

Teksti: Anna SarasteKuva: Florian KoppKuvatoimisto: Lehtikuva

PitkätTurvallisuusBrasilia

Ângelo Ubiratan on iso mies: hänen äänensä kumpuaa kuin kuparisangosta. Entinen poliisi on Rio de Janeirossa pieni kuuluisuus, jota haastatellaan faveloiden asioista ja poliisin toimista.

Eläkepäivillään Ubiratan on siirtynyt töihin kaupungin turvallisuuteen ja tasavertaisuuteen keskittyvään Viva Rio –kansalaisjärjestöön. Yhdessä poliisin ja kaupunginhallituksen kanssa Ubiratan istuu miettimään, miten Rio de Janeiron maine yhtenä maailman vaarallisimmista kaupungeista saataisiin muutettua.

Yksi vastaus väkivallan vähentämiseen on ollut niin kutsuttu Unidade de Polícia Pacificadora, eli poliisin UPP-joukkojen luominen. Ohjelma on nyt pystyssä kuudetta vuotta, ja sen avulla on koulutettu liki 10 000 poliisia.

”Ohjelmalla halutaan vähentää väkivaltaa ja kuolemia, helpottaa ruuhkaa ruumishuoneella. Siinä on onnistuttu hyvin”, Ubiratan kuvailee.

Tilastot todistavat Ubiratan sanat todeksi. Väkivaltakuolemat ovat vähentyneet Public Safety Instituten (ISP) mukaan Rio de Janeirossa 65 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2014, ja ryöstötkin 57 prosenttia.

Miehitysohjelmaa ei luotu tyhjästä. Jo 1990- ja 2000-lukujen alussa Rio de Janeirossa kokeiltiin vastaavaa. Siinä luotua toimintamallia toistetaan nyt favelasta toiseen: ensin poliisin erikoisjoukot iskevät favelaan takavarikoidakseen aseet ja huumeet, pidättääkseen diilerit ja tappaakseen jengijohtajat. Sitten favela miehitetään erikoiskoulutuksen käyneillä UPP-joukoilla. Nämä partioivat kellon ympäri favelan kaduilla.

Miehityksen välittömänä seurauksena surmiin johtavat väkivaltaisuudet vähenevät dramaattisesti. Joissakin faveloissa ei ole UPP:n perustamisen jälkeen ammuttu yhtään laukausta. Huumekauppaa käydään edelleen, mutta ilman aseita. Jengit ovat joutuneet väistymään toisiin, periferisempiin faveloihin.

Vuodesta 2008 alkaneissa UPP-miehityksissä sosiaalipalvelut ovat olleet osa rauhoittamispolitiikkaa. Ubiratan kertoo, että 1985 päättyneen sotilashallinnon jälkeen kesti parikymmentä vuotta, ennen kuin Brasilian järjestökenttä kiinnostui vaikuttamaan poliisin toimintaan.

”Vasta 2000-luvulla järjestöt olivat kehittyneet tarpeeksi, jotta kansalais- ja siviilinäkökulmaa voitiin ottaa mukaan. Nyt Viva Rion kaltaiset järjestöt on integroitu osaksi vaikuttamista.”

Igarapé-instituutissa Rion väkivaltaa tutkiva Robert Muggah sanoo, että vähäisempien väkivaltarikosten kuten kotiväkivallan määrä on vuoden 2009 jälkeen tilastollisesti lisääntynyt. Hän arvelee syyksi raportointiherkkyyttä.

”UPP tuo ensimmäistä kertaa valtion palvelut yhteisön ulottuville. Se on yhteisön jäsenille mullistava kokemus. Yhtäkkiä lapset saavat syntymätodistuksen, asukkailta kerätään veroja ja kotiväkivaltaan on mahdollista puuttua.”

Poliisin piirissä UPP:n lähestymistapaa muutettiin dramaattisesti. Poliisilla oli sotilastausta, ja se oli yksi maailman raaimmista. Mentaliteetin mukaisesti faveloissa käytiin jatkuvaa sotaa.

”Ajattelumalli on alkanut muuttua”, Muggah sanoo.

Ohjelman tavoitteisiin kuuluu myös korruption kitkeminen poliisivoimista. Ubiratan pärisyttää huuliaan kysymykselle siitä, onko tavoite toteutunut.

”UPP-joukkojen tavoitteena ei ole lopettaa huumekauppaa. Sitä käydään edelleen, mutta diilerit eivät ole väkivaltaisia. Heistä tulee läheisiä poliisin kanssa. Poliiseille tarjoutuu tilaisuuksia hyötyä valta-asemastaan.”

Muggahin mukaan onnistuneeseen rauhoituspolitiikkaan kuuluu vaihe, jossa miehitetylle alueelle luodaan hyvät sosiaalipalvelut. Siinä ei ole onnistuttu.

”Riossa olisi keskityttävä ennalta ehkäisevään työhön yhteisöissä, jotka ovat sosiaalisesti heikossa asemassa. On ajateltava maan täysiä vankiloita ja väkivallan keskittymistä nuoriin, mustiin miehiin. On lakattava ajattelemasta, että vain poliisi on vastuussa kestävästä rauhasta.”

UPP-ohjelman tulevaisuus on epävarma, koska se on valtavan kallis: yhden ainoan favelan miehitys maksaa Financial Timesin mukaan yli 51 miljoonaa euroa vuodessa. Yksityiset rahoittajat ovatkin mahdollistaneet ohjelman, tosin heillä on omat intressinsä. Monet omistavat faveloissa tai niiden kupeessa kiinteistöjä, joiden arvo on rauhoittamispolitiikan myötä noussut. Monet jalkapallon MM-kisojen tai vuoden 2016 kesäolympialaisten sijoittajista tukevat UPP:tä.

Muggah uskoo, että ohjelmaa jatketaan olympialaisten jälkeen. Jotta se muuttuisi pysyväksi, täytyy kaupungin johdon sitoutua epäviralliseksi jääneen UPP:n jatkamiseen.

”UPP:n myötä ihmisten mielikuvaa poliisista on humaanimpi. Ohjelma pitää saada vielä rakenteiden tasolle, jos sen halutaan onnistuvan.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!