Suunnaton ydinvoimala keskellä Venäjän peltoa.
Rosatom levittäytyy maailmalle. Kuvassa Novovoronezhskayan voimalaitos Venäjällä.

Nigeriaan venäläistä ydinvoimaa

Nigeriassa ollaan huolissaan samasta asiasta kuin Suomessa: Rosatomin ydinvoimaloiden ostaminen lisäisi riippuvuutta Venäjästä.

Teksti: Timo SipolaKuva: Mikhail KuhtarevKuvatoimisto: Lehtikuva

PitkätEnergiaNigeriaVenäjä

Surkeasta sähköverkosta ja olemattomasta sähköntuotantokapasiteetista kärsivä Afrikan jättiläisvaltio Nigeria hakee ratkaisua energiaongelmaansa venäläisestä ydinvoimasta.

Maan hallituksen näkökulmasta venäläisyhtiö Rosatomin toimittama täyden palvelun ydinvoimalapaketti tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta kuin Nigerin suiston ja merialueen öljykenttien oheiskaasun hyödyntäminen sähköntuotantoon.

Nigerialaisilta ympäristöaktiiveilta ei ajatukselle kannatusta löydy. Heitä epäilyttää niin ydinvoiman turvallisuus yleensä kuin Nigerian hallituksen kyky taata reaktorien turvallisuus.

”Kun hallitus ei kykene suojelemaan öljy- ja kaasuputkistoja Nigerin suiston öljyntuotantoalueen militanttien sabotaasilta eikä väestöä Boko Haramin terrorismilta, miten se kykenisi vastaamaan ydinvoiman turvallisuudesta?” ihmetteli Environmental Rights Action (Era) -ympäristöjärjestön viestintäpäällikkö Philip Jakpor vieraillessaan Suomessa elokuussa.

Jakpor vieraili Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla, ja valitsi sanansa kohteliaasti.

”Niin hyvältä kuin kaikki teknologisesti täällä näyttääkin, elämme maailmassa, missä mitä tahansa voi tapahtua. Lämpötila ja merenpinta nousevat ilmastonmuutoksen myötä. Tšernobylin ja Fukushiman ydinonnettomuudet osoittivat, että ihmisen luoma teknologia voi käydä avuttomaksi.”

 

Nigeria aikoo yli kaksinkertaistaa nykyisen sähköntuotantonsa neljällä venäläisvalmisteisella 1 200 megawatin ydin­voimalalla. Kaksi niistä on tulossa aseellisten ryhmien terrorisoimalle öljyntuotantoalueelle Akwa Ibomin osavaltioon ja kaksi maan keskiosassa sijaitsevaan Kogin osavaltioon, missä islamistiterroristijärjestö Boko Haram on aktiivinen.

Yhden voimalan hinta on nigerialaistietojen mukaan noin 18 miljardia euroa. Se on lähes kolminkertaisesti Pyhäjoen voimalaan verrattuna, mikä selittyy sillä, että Nigerian tapaisille kolmannen maailman maille tarjotaan täyden palvelun pakettia, johon kuuluu kaikki lainsäädännön luomisesta ja rahoituksesta ydinjätteistä huolehtimiseen ja voimalan purkuun.

Ensimmäisen voimalan on tarkoitus käynnistyä 2025 eli samoihin aikoihin Pyhäjoen voimalan kanssa.

 

Rosatom vahvistaa, että yhtiö on sitoutumassa Nigeriaan päätoimijan rooliin pitkäksi aikaa.

”Tällaisen voimalan koko elinkaari on noin sata vuotta. Rakentamisen lisäksi on kyse myös suunnittelusta, infrastruktuurista, koulutuksesta, lainsäädännön luomisesta, polttoaineen toimittamisesta, voimalan käytöstä ja aikanaan sen purkamisesta”, kertoo Anna Kasimovskaya Rosatom International Networkin viestintäosastolta.

Tavallaan Pyhäjoen tapauksessakin on kyse samasta konseptista, vaikka laskutapa on eri.

Rosatom on ilmoittanut lähtevänsä siitä, että Pyhäjoen voimalan toimintaikä on 80 vuotta. Se tarkoittaa 80 vuotta polttoaineen toimitusta, huoltoa ja korjausta.

”Tämä merkitsee kaksi kertaa laitoksen hintaa 80 vuoden aikana”, toteaa Rosatomin johtaja Sergey Kirienko yhtiön omilla nettisivuilla.

 

Jakporin järjestö Era arvosteli syyskuun alussa Nigerian mediassa hallituksen yhteistyötä Rosatomin kanssa. Se piti hanketta kalliina ja ydinjätteen käsittelyä Nigeriassa riskialttiina.

”Jätteen käsittely on polttava kysymys ydinvoiman vastustajien keskuudessa Suomessa. Emme halua Nigerian lähtevän radioaktiiviseen seikkailuun, jollaisesta monet uusiutuvaan tuotantoon panostavat länsimaat pyrkivät jo pois”, linjasi järjestön toiminnanjohtaja Godwin Ojo.

Lisähuolta tuo se, että ydinvoimaohjelma ajaisi maan sadan vuoden riippuvuuteen Venäjästä. Era haluaisikin, että koko Nigerian sähköverkko ja energiasektori uudistettaisiin, ja pohjana siinä käytettäisiin uusiutuvia energianlähteitä.

”Nigeriassa paistaa aurinko lähes ympäri vuoden ja aurinkoenergian hyödyntämiseen on varsinkin maan pohjoisosissa loistavat edellytykset. Rannikolla taas olisi paljon mahdollisuuksia tuulivoiman hyödyntämiseen”, sanoo Jakpor.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!