Koivukylän koulun kahdeksasluokkalaisia
Erna Piirola Rauhankasvatusinstituutista herättelee Koivukylän koulun kahdeksasluokkalaisia pohtimaan syrjintää eri tilanteissa.

Maailma koulussa

Globaalit muutokset ovat nyt niin kiihkeitä, että nuoret tarvitsevat tukea kasvaakseen aktiivisiksi ratkaisijoiksi.

Teksti: Saara PaateroKuva: Anni Koponen

LyhyetGlobaalikasvatusLapset ja nuoriso

Hermannin koulussa Salossa yhdeksännen luokan oppilaat katsovat videota, joka kertoo sierraleonelaisista nuorista ja heidän arjestaan. Tehtävänä on kirjoittaa post it -lapuille, mitä samanlaista ja erilaista he löytävät videosta ja omasta elämästään.Taksvärkin kouluttaja Liina Rintalan  vetämä työpaja on yksi esimerkki kansalaisjärjestöjen globaalikasvatuksesta.

Mitä se globaalikasvatus oikein on?

”Globaalikasvatus käsittelee yhteiskunnalle keskeisiä asioita kehityskymyksistä rauhaan, ympäristöasioihin ja ihmisoikeuksiin. Lapset ovat tulevaisuuden ratkaisijoita. Pyrkimyksenä on kasvattaa heistä aktiivisia, kriittisiä ja luovia ihmisiä, joilla on tietoa, taitoa ja halua rakentaa oikeudenmukaista tulevaisuutta”, sanoo  Kepassa keväällä alkanutta ”Koulu maailmaa muuttamaan” -hanketta vetävä Hannu Niemelä.

Ulkoministeriön tuella toteutettavan hankkeen tarkoitus on auttaa opettajia valmistamaan lapsia ja nuoria vaikuttamaan omaan ympäristöönsä – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

 

Globaalikasvatus kuuluu entistä vahvemmin uuteen opetussuunnitelmaan, mutta sen toteuttamiseen on puuttunut ajanmukaisia työkaluja.

Hankkeen myötä opettajat saavat käytännön tukea: valmiita toimintamalleja, harjoituksia, työkaluja ja materiaaleja. Näitä välitetään seminaareissa, työpajoissa ja verkossa.

”Kansalaisjärjestöissä on valtavasti globaalikasvatuksen asiantuntemusta. Sitä olemme koonneet”, Niemelä sanoo.

 

Koulu on globaalikasvattajana avainasemassa, koska se tavoittaa kerralla koko sukupolven edustajat. Nuoret ovat se kansan­osa, joka omaksuu uusia asioita.

Tarve globaalikasvatukselle on nyt suurempi kuin koskaan. Ilmassa on paljon signaaleja isoista muutoksista.

”Nuorilla on huoli tulevaisuudestaan. Tarvitaan kriittisen ajattelun taitoa, kykyä rakentavaan vuorovaikutukseen. Juuri nyt on tärkeää opettaa lapsia ja nuoria rakentamaan rauhanomaisia ratkaisuja, ei raja-aitoja”, Niemelä sanoo.

 

Hermannin koulussa oppilaat siirtyvät mielipidejanalle. Luokan toiseen laitaan menevät ne, jotka ovat samaa mieltä Rintalan esittämien väittämien kanssa ja toiseen laitaan ne, jotka ovat eri mieltä.

Rintala kyselee perusteluita mielipiteille ja muistuttaa monessa yhteydessä, ettei  saisi ajatella, että jokin on väistämätöntä. Asioita on mahdollista muuttaa.

Melanie Müil, Aino Lahnalampi ja Julia Ahvenus pitivät tuntia ajatuksia herättävänä ja mukavana vaihteluna normaalille koulutyölle.

Müil muistaa, että 90 prosenttia maailman nuorista asuu kehitysmaissa. Tieto hätkähdytti koko luokkaa.

”Luokassa viestini on, että ihmiset ovat samanlaisia eri puolilla maailmaa”, Rintala sanoo.

 

Vantaalla Koivukylän koulussa Erna Piirola Rauhankasvatusinstituutista aloittaa kahdeksasluokkalaisten koulutuksen. Anne Frank -näyttelyn oppaiden koulutus alkaa tutustumisleikeillä.

Natsi-Saksan juutalaisvainoja käsittelevä koulutus sisältää muun muassa videon, powerpoint-esityksen ja näyttelyyn tutustumista.

Tavallinen viikko -harjoituksessa oppilaat kirjaavat lappuihin arkisia tekemisiään. Kun Piirola esittelee Saksan 1930- ja 40-luvun lakeja, oppilaat repivät yksi kerrallaan lapun, jossa olevaa asiaa he eivät enää voisi tehdä.

Tehtävän jälkeen Piirola herättelee keskustelua syrjinnästä nykypäivän Suomessa ja kysyy, voisiko nyt käydä kuten 1930-luvulla. Oppilaiden mielestä ei voi, sillä demokratia ja lait estävät sen.

”Tavoite on, että oppilaat ymmärtävät linkin nykypäivään ja pohtivat omaa rooliaan eri tilanteissa. Ennakkoluulot eivät ole vaarattomia”, Piirola sanoo.

Opettaja Iiris Kavakko-Widström toivoo aiheen puhuttelevan oppilaita.

”Toivottavasti se myös antaa varoitusmerkkejä vihapuheen seurauksista”, hän sanoo.


Koulu maailmaa muuttamaan

Kaksivuotinen (2016-2017) hanke tarjoaa opettajille, kouluille ja kuntien opetustoimille maksutonta tukea uuden opetussuunnitelman mukaiseen globaalikasvatukseen.

Globaalikasvatusverkostoon kuuluvien kansalaisjärjestöjen kasvatusammattilaiset suunnittelevat ja toteuttavat koulutukset.

Hanketta koordinoi Kepa ja sitä tuetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Teemoina rauha, kriisit, konfliktit, kestävä kehitys, maailmankansalaisuus, globaali vastuu, ihmis- ja lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus.

Tarjolla inspiraatiota, ajantasaista tietoa, pedagogisia menetelmiä ja käytännön harjoituksia luokkiin ja koulun arkeen.

Koulutuksia on ympäri Suomea: seminaaripäiviä, räätälöityjä koulutuksia ja verkkokoulutusta.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!