Harmaantunut diplomaatti Hossein Alizadeh lumisella taustalla.
Hossein Alizadeh.
Alizadeh puhuu puhelimeen yliopistorakennuksen edessä.
Suomen kiristynyt ilmapiiri ei ole vaikuttanut Hossein Alizadehin perheeseen. Hän iloitsee, että lapset ovat saaneet kasvaa vapaassa Suomessa.

Totuuden jäljillä: Hossein Alizadeh

Viisi vuotta sitten diplomaatti Hossein Alizadeh iski perheensä passit pöydälle ja anoi poliittista turvapaikkaa Suomesta. Hän aikoi vihdoin kertoa totuuden Iranista.

Teksti: Erik NyströmKuvat: Laura Vesa

PitkätIhmisoikeudetSuomiIran

Vuonna 2009 Hossein Alizadeh oli väärällä puolella aitaa.

Kulosaaressa Iranin suurlähetystön edustalla mielenosoittajat vastustivat Iranin johtoa. Sen edustajat piileksivät suurlähetystön verhojen takana, ja asiainhoitajana Alizadeh oli virkamiehistä toiseksi korkein. Häntä ahdisti.

”Vihasin itseäni, koska olin heidän puolellaan”, hän muistelee työhuoneessa Tampereen yliopistolla.

Syyskuussa 2010 hän iski perheensä passit pöydälle tiedotustilaisuudessa Hotelli Arthurissa ja anoi poliittista turvapaikkaa. 22 vuoden diplomaattiuran jälkeen hän aikoi kertoa totuuden Iranista.

Diplomaattina 50-vuotias Alizadeh voisi kohta olla eläkkeellä. Nyt harmaantunut opiskelija kuitenkin tekee väitöskirjaa Lähi-idän murroksesta. Iranissa muutokset alkoivat jo, kun hän itse oli murrosiässä.

Vuoden 1979 Iranin vallankumouksen aikaan Alizadeh oli 13-vuotias, eikä vielä tiennyt maailmasta mitään. Hänen lapsuutensa Iran ei kärsinyt talouspakotteista, mutta itsevaltaisesta monarkiasta kylläkin. Vallankumouksen piti tuoda demokratiaa ja kansalaisoikeuksia.

Muutoksen ilmapiiri tempaisi alussa kaikki mukaansa, myös Alizadehin. Hän ilmoittautui 18-vuotiaana vapaaehtoiseksi Iranin ja Irakin väliseen sotaan.

”Halusimme rakentaa paratiisin, mutta siitä tulikin helvetti”, hän toteaa.

Iranin uskonnolliset johtajat keskittivät demokratian kustannuksella vallan pysyvästi itselleen ja pitävät siitä tiukasti kiinni. Alizadeh kuitenkin jatkoi valtion leivissä valmistuttuaan Iranin ulkoministeriön kansainvälisen politiikan laitokselta. Ulkoministeriön palveluksessa hän vieraili lähes 40 maassa.

Alizadehin elämän muutti Mahmud Ahmadinejadin nousu Iranin presidentiksi 2000-luvulla.

Ahmadinejad ennusti julkisesti Israelin tuhoa ja sanoi, että juutalaisten kansanmurhaa ei koskaan tapahtunut. Hänen venkoilunsa takia sopu Iranin ydinohjelmasta jäi haaveeksi, ja pakotteiden riivaama talous meni kuralle. Korkea-arvoisen diplomaatin piti puolustaa presidentin puheita.

”Miten olisin voinut väittää Iranin politiikkaa täydelliseksi, kun presidenttimme oli hullu”, hän kysyy.

Alizadeh on tottunut ilmaisemaan suorat mielipiteensä. Hän on viime vuosina  kirjoittanut satoja artikkeleita Lähi-idästä. Hän antaa haastatteluja sekä iranilaiselle että kansainväliselle medialle, muun muassa BBC:lle ja France 24:lle.

Mediatuoksinan ulkopuolella Alizadeh jopa nauraa maailmanpolitiikan absurdiudelle. Aikaamme rajoittaa iltapäiväksi sovittu Skype-puhelu Lontooseen. Puhe Ahmadinejadin kahdeksasta vuodesta vallassa saa hänet kuitenkin unohtamaan ajan kulun.

”Hänen takiaan hylkäsin New Yorkista ja Genevestä tarjotut huippuvirat, mutta tartuin heti Kulosaaren suurlähetystön paikkaan. Halusin kauas maailmanpolitiikan polttopisteistä.”

Alizadehille Suomi oli perusturvallinen ja moderni maa. Viisihenkinen perhe asettui ylelliseen, lähes 150 neliön asuntoon Vuosaaren Aurinkolahdessa. Lapset aloittivat kansainvälisen koulun.

”Diplomaatit muuttavat jatkuvasti, enkä ajatellut että heille olisi suomen kielestä hyötyä.”

Perheen kohtalo kietoutui kuitenkin yhä tiiviimmin Iranin tapahtumiin. Ahmadinejadia vastustanut kansanliike kasvoi ja ihmiset suuntasivat kaduille, kun Ahmadinejad hamusi jatkoa vuoden 2009 presidentinvaaleissa. Alizadeh tuki monen muun diplomaatin tavoin salaa niin kutsuttua Vihreää liikettä, joka kannatti maltillisempaa Mir Hossein Musavia.

Ahmadinejad voitti vaalit, joita Vihreä liike piti vilpillisinä. Alizadeh sai vaalipäivänä sähköpostin Teheranista, jossa suurlähetystön työntekijöitä käskettiin pidättäytymään haastatteluista.

”Miksi emme saaneet puhua, jos vaaleissa ei kerran ollut ongelmia”, Alizadeh ihmettelee.
Vihreä liike protestoi vahvimmillaan jopa kahden miljoonan ihmisen voimin. Iranin turvallisuusjoukot vastasivat pahoinpitelemällä ja vangitsemalla mielenosoittajia, ja tappamalla kymmeniä.

Alizadehille tuli jälleen ohjeita Teheranista. Suurlähetystölle kerrottiin, että mielenosoittajat ovat sekasortoa tavoittelevia rikollisia.

”Tiesin kuitenkin totuuden. Kuulin sen perheeltäni ja ystäviltäni Iranissa.”

Alizadeh sai tiukkasävyisen puhelun Suomen ulkoministeriöstä, jonka virkamies ilmoitti Suomen tuomitsevan väkivaltaisuudet. Virkamies hämmästyi vastauksesta.

”Minun olisi kuulunut sanoa, että ’tietolähteenne ovat epäluotettavia’, mutta pystyin vain sanomaan, että välitän viestinne Teheraniin.”

Alizadeh erosi protestina epäreiluille vaaleille ja mielenosoittajien oikeuksien polkemiselle. Hänen asianajajansakin hämmästyi, kun Suomi myönsi turvapaikan jo 25 päivää hakemuksen jättämisen jälkeen. Samoihin aikoihin erosi myös liuta hänen kollegoitaan, muun muassa Belgiassa, Norjassa ja Italiassa.

Julistautumalla toisinajattelijaksi Alizadeh heitti hyvästit diplomaatin hulppealle elämälle. Edustusasunto vaihtui 70 neliöön Siilitiellä. Pahinta oli kuitenkin, ettei Alizadehin vaimonkaan ollut turvallista palata Iraniin.

”Olin kaikista eronneista diplomaateista korkeimmassa asemassa, ja meitä syytettiin Iranissa Israelin ja Yhdysvaltojen kätyreiksi. Silloin paluuta ei ole”, Alizadeh sanoo ja virnuilee väitteille.

Iranin suurlähetystö ei missään vaiheessa kommentoinut Alizadehin eroa julkisesti. Hän on kuitenkin törmännyt entisiin kollegoihinsa ruokaostoksilla Itäkeskuksessa, eivätkä he kanna kaunaa. Päinvastoin, Alizadeh sanoo. Itse asiassa he kehuvat hänen tekstejään Iranista.

”He kunnioittavat minua. Kaikesta ympäri maailman saamastani palautteesta se antaa minulle eniten voimia.”

Läheisten tuki oli Alizadehille tärkeintä. Hän halusi perheen pysyvän yhdessä, mitä ikinä tapahtuisi.

”Kysyin vaimoltani, jääkö hän luokseni. Hän vastasi pysyvänsä rinnallani. Rakastamme toisiamme paljon”, hän sanoo.

Perhe muutti Tampereelle muutama vuosi sitten. Lapset käyvät yhä englanninkielistä koulua, mutta ovat nyt oppineet suomea ja jopa ruotsia. Alizadehin tytär opiskelee yläasteella myös ranskaa.

”Suomen oppiminen 50-vuotiaalle on paljon haastavampaa”, Alizadeh toteaa.

Hän kiittää Suomen valtiota turvapaikastaan, jolla se osoitti huolensa Iranin ihmisoikeustilanteesta.

Alizadeh on varma, että valtio nytkin tekee kaikkensa turvapaikanhakijoiden määrän paisuttua. Virallisten tahojen reaktiot ovat hänen mielestään ratkaisevia.

”Ennakkoluulot eivät ole mikään suomalainen erityispiirre. Niitä on myös Iranissa, jonne tulee erityisen paljon ihmisiä Afganistanista. Mutta jos valtion johto tai viranomaiset lietsovat vihaa, tilanne muuttuu pahaksi.”

Suomessa kiristynyt ilmapiiri ei ole vaikuttanut Alizadehin perheeseen ja hän iloitsee lapsilleen koituneesta mahdollisuudesta kasvaa vapaassa Suomessa. Tytär jätti Teheranin pienenä. Alizadeh kertoo hänen kysyneen iranilaisten ohjelmien jälkeen, miksi naisilla on huivit päässä ja pakotettaisiinko häntäkin käyttämään sitä Teheranissa. Hän ei pitänyt vastauksesta, Alizadeh hymyilee.

Hän kaipaa itse kovasti Teherania. Perhe on päivittäin yhteydessä sukulaisiinsa. ”Äitini ei seuraa uutisia, eikä ymmärrä politiikan päälle. Hän ei tiedä, etten välttämättä pysty palaamaan enää koskaan. Olen pyytänyt muita olemaan kertomatta siitä, jottei hän huolestuisi.”

Toivo paluusta heräsi, kun Ahmadinejadia maltillisempi Hassan Ruhani valittiin presidentiksi kesäkuussa 2013. Se oli askel oikeaan suuntaan, mutta Alizadeh malttoi onneksi odottaa.

Hänen ystävänsä, toisinajattelija ja toimittaja Serajeddin Mirdamadi päätti palata maahan Pariisista, mutta joutui heti pidätetyksi ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankilaan. Häntä ei auttanut, että hän oli Iranin ylimmän johtajan, ajatolla Ali Khamenein serkku. ”Mitä minulle sitten tapahtuisi”, Alizadeh kysyy.

Vaikka Iran on Ruhanin kaudella raottanut ovea maailmalle, Vihreän liikkeen vaatimuksiin ei ole vastattu. Paine kasvaa koko ajan, sillä yli 60 prosenttia iranilaisista ovat alle 30-vuotiaita ja janoavat vapautta. Alizadeh havainnollistaa, miten se saavutetaan.

Alizadeh nousee tuolistaan ja ottaa askeleen taaksepäin. Sitä seuraa toinen ja kolmas – nyt hän on jo ovella. Alizadeh selittää, että Iranin johtoa on painostettava asteittaiseen muutokseen sen sijaan, että yritettäisiin vallankumousta.

”Käytän odottavaa äitiä vertauskuvana muutokselle. Tiedämme, että lapsi syntyy minä päivänä, kuukautena tai vuotena tahansa. Emme vain tiedä, missä kunnossa se syntyy.”

Kuka?
Hossein Alizadeh

Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen (TAPRI) jatko-opiskelija, erikoistunut Lähi-itään

Syntyi Iranin Teheranissa vuonna 1965.

Muutti vaimonsa ja heidän kolmen lapsensa kanssa Suomeen syyskuussa 2007.

Erosi Iranin suurlähetystöstä protestina Iranin johtoa vastaan vuonna 2010.

Esiintyy Lähi-idän asiantuntijana muun muassa kansainvälisen median haastatteluissa.

Tehnyt yhteistyötä Suomen Lähi-idän instituutin, Helsingin yliopiston ja Ihmisoikeusliiton kanssa.

Kuuntele­
Hossein Alizadehin suosikkikappaleet
Spotifyssä! Mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/­musiikki


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Erik Nyström