Sinua tarvitaan!

Teksti: Laura HäkliKuva: Teemu Ullgrén

NäkökulmatKehitysyhteistyöSuomi

Vielä vähän aikaa sitten tuberkuloosi oli Suomessa kansantauti. Tuberkuloosipotilaita varten rakennettiin kokonaisia sairaaloita, joissa limaa yskivät ja kuihtuneet potilaat söivät kaurapuuroa kermalla ja voilla. Silti moni ei selviytynyt. Pahimpina vuosina 1930-luvulla tautiin kuoli yksi suomalainen tunnissa.

Tuberkuloosi leviää yhä: siihen sairastuu vuosittain noin yhdeksän miljoonaa ihmistä, joista puolitoista miljoonaa kuolee. Esimerkiksi Somaliassa tuberkuloosi on yksi pahimmista terveysongelmista. Epidemia ei ole laantumassa, päinvastoin. Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön mukaan etenkin lääkkeille vastustuskykyiset bakteerikannat  yleistyvät, minkä seurauksena taudista on tulossa entistä vaarallisempi ja vaikeammin hoidettava. Järjestön vuosibudjetti on noin 800 000 euroa, jolla työllistyy 3,5 ihmistä Suomessa ja yli 40 Somaliassa ja Somalimaassa. Järjestön kautta lääkärit diagnosoivat ja hoitavat tuhansien ihmisten tuberkuloosia ja luovat kehitysmaihin kestäviä kansanterveystyön malleja.

Mitä tapahtuu, jos järjestön työntekijät joutuvat lopettamaan työnsä? Paljonko maksaisi, jos joku potilaista lähtisi tarttuvasta tuberkuloosista huolimatta Eurooppaan? Tätä pohti järjestön toiminnanjohtaja Salla Nazarenko Facebookissa, kun Suomen hallitus oli kehysriihessään päättänyt uusista kehitysyhteistyöleikkauksista.

Kehitysyhteistyö on laastaria niihin haavoihin, joita  maailmantalouden rakenteelliset ongelmat ovat synnyttäneet. Kehitysmaista pakenevat verotulot, ilmastonmuutoksen seurausten kasaantuminen köyhimpien taakaksi ja ihmisoikeuksien laiminlyönti aiheuttavat ympäri maailmaa kärsimystä ja epätasa-arvoa. Näitä kaikkia kitketään kehitysyhteistyön avulla ja samalla tuetaan heikoimmassa asemassa eläviä auttamaan itse itseään.

Suomi on tunnettu luotettavana kehitysyhteistyökumppanina. Sanaamme on voinut luottaa, hommat on hoidettu ja erityisesti järjestöt ovat tehneet pienillä rahoilla isoja asioita. Kehitysyhteistyöllä on saatu paljon aikaan, mutta myös luotu hyviä suhteita ja edellytyksiä esimerkiksi yritysten toiminnalle. Entisistä autettavista, vaikkapa Namibiasta ja Vietnamista, on tullut Suomelle kauppakumppaneita.

Viime kevään rajut kehitysyhteistyöleikkaukset ovat paitsi jättäneet miljoonia ihmisiä vaille tukea, myös syöneet Suomen mainetta luotettavana kumppanina.

On äärimmäisen huolestuttavaa, että hallitus on kertonut kehitysrahoituksen leikkauslinjan jatkuvan. Leikkaukset ovat jo osuneet myös kädessäsi olevaan Maailman Kuvalehteen: sitä tuotetaan yli puolet pienemmillä resursseilla kuin aiemmin.

Sinun tukesi kehityksestä ja maailman tilasta kertovalle lehdelle on entistä tärkeämpi, lämmin kiitos siitä!
Saisitko myös ystäväsi tai sukulaisesi mukaan?


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja Laura Häkli

Laura Häkli

Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja.