Antaudu musiikille!

Musiikki mahdollistaa kosketuksen itseemme ja tosiimme, siihen mitä tunnemme, kirjoittaa Anni Valtonen.

Teksti: Anni ValtonenKuva: Milka Alanen

NäkökulmatMusiikki

On joulu kaksikymmentä vuotta sitten. Vietän sitä Kolumbian Barranquillassa, ensimmäistä kertaa ex-mieheni suvun keskellä. Anoppi ja hänen ystävänsä alkavat laulaa Pajarito lindo -laulua, muistelevat nuoruuttaan, jolloin asuivat Venezuelassa, Isla de Margaritalla.

Naiset liikuttuvat ja jatkavat lauluaan, liityn heidän lauluunsa. Liikutun heidän nostalgiastaan, ja myös omalle poskelleni vierähtää kyynel.

Kuinka usein olenkaan ollut tässä samassa tilanteessa: laulamassa ja nieleskelemässä, kuuntelemassa sukulaisteni kaipuuta kotiin Karjalaan. Paikkaan joka oli, aikaan joka oli – ja jota ei enää ole.

Kuten eräs tuttavani hiljattain sanoi, elämä on tehnyt minusta maailmankarjalaisen. Nostalgia on minussa, sain sen äidinmaidossa. Ja juuri se, ihmeellisellä tavalla melkein enemmän kuin mikään muu, yhdistää minua ihmisiin eri puolilla maailmaa.

Tuossa joulumuistossa yhteinen tunne loi näkymättömän siteen välillemme. ”Olet yksi meistä, osa perhettämme”, minulle sanottiin.

Tämän musiikki tekee, mahdollisuuden tuntea ja kokea yhdessä. Mahdollistaa kosketuksen itseemme ja tosiimme, siihen mitä tunnemme. Ja ne tunteet ovat aina samat, ylittävät aina kielen ja kulttuurin.

Tahdoimme omistaa tämän kädessäsi olevan kesänumeron musiikille. Musiikille, joka yhdistää, parantaa, ilostuttaa ja rikastuttaa elämäämme.

Henkilökuvassa esittelemme beniniläissyntyisen Gildas Houessoun, joka elää kiinnostavaa kaksoiselämää Suomen Salossa ja Beninin Gran Popossa. Kahden pienen lapsen isä opiskelee Salossa puusepäksi, opettaa musiikkia ja tanssia länsisuomalaisille, ja luo samaan aikaan muusikonuraa Beninissä.

Kenian Nairobissa sijaitsevassa Kiberan slummissa toimii Magoso-koulu, jossa väkivallan keskellä eläneet lapset opiskelevat musiikin parantavan vaikutuksen tuella. Koulun perustaja Lilian Wangala sanoo itse selvinneensä rajuista kokemuksistaan juuri musiikin ansiosta.

Esittelemme myös potrettisarjan trinidadilaisista calypso-tähdistä. Karibian saarella syntynyt genre oli alun alkaen tärkeä ilmaisukanava, jonka kautta käsiteltiin vaikeitakin asioita brittihallinon paineessa. Lukutaidottomille ihmisille tarinankerronnasta kumpuava calypso toimi myös aikansa mediana, sanomalehden lailla.

Lisäksi matkustimme Malawi-järven rannalle tutustumaan paikalliseen Lake of Stars –festivaaliin, joka köyhässä ja konservatiivisessa maassa tarjoaa sadoille ihmisille tarpeellisen tilaisuuden bilettää, ilmaista itseään ja vapautua.

Juuri vapaudesta ja vapautumisestahan musiikissa paljolti on kyse.

Musiikillista rakkauden kesää, hyvät lukijat!


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen

Anni Valtonen

Anni Valtonen on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Hän vastaa Maailman Kuvalehden sisällöstä: ideoinnista, juttujen tilaamisesta sekä niiden editoinnista.