Kepan järjestämä Mahdollisuuksien tori -tapahtuma vuodelta 1987.
Kepan järjestämä Mahdollisuuksien tori -tapahtuma vuodelta 1987. Helsingin toritapahtuma muuttui Maailma kylässä -festivaaliksi vuonna 1995.

Suomalaiselle kehityskentälle syntymässä uusi kattojärjestö?

Suomen kehityskentällä on toiminut pitkään kaksi eri kattojärjestöä. Nyt järjestöjen yhdistyminen uudeksi yhteistyö- ja kattojärjestöksi on lähempänä kuin koskaan.

Teksti: Mimosa HedbergKuvatoimisto: Kepan arkisto

PitkätKehitysyhteistyöJärjestötoimintaKepa

Jo vuosia Suomessa on toiminut kaksi eri kehitysyhteistyön kattojärjestöä. Kepalla on pitkä historia kehitysmaaliikkeen edustajana, ulottuen aina 1980-luvulla syntyneeseen kansainväliseen prosenttiliikkeeseen. 

Kehys ry on puolestaan vuonna 2000-luvun alussa perustettu kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys, joka edistää globaalisti kestävämpää Euroopan unionia.

Kepan ja Kehyksen yhdistyminen on ollut pöydällä vuosia. Jäsenjärjestöille tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että enemmistö pitäisi yhdistymistä parhaana vaihtoehtona. 

”Todettiin, että kahden kattojärjestön malli on aikansa elänyt”, Kepan hallituksen puheenjohtaja Pertti Majanen kertoo.

Viime kesänä perustettiinkin tässä asiassa jo toinen jäsenjärjestöedustajista koostuva työryhmä laatimaan suosituksia yhdistymiseen liittyen. Suositukset käsiteltiin viime viikon lopulla sekä Kepan että Kehyksen hallitusten kokouksissa, joissa molempien järjestöjen hallitukset päättivät esittää uuden yhteistyö- ja kattojärjestön rakentamista. 

Kepan ja Kehyksen hallitukset hyväksyivät dokumentit, jotka viedään kummankin järjestön syyskokoukseen marraskuun lopulla. Näihin kuuluvat muun muassa uuden järjestön säännöt ja strategia. Tämä tarkoittaa, että yhteisen ja uuden kattojärjestön luominen on nyt lähempänä kuin koskaan aiemmin.

Puheenjohtajat: Merkittäviä päätöksiä

Lopulta kattojärjestöjen yhdistymisestä päättävät jäsenjärjestöt molempien järjestöjen syyskokouksissa. Kehyksen hallituksen puheenjohtaja Kristiina Rintakoski pitää jo pelkästään hallitusten päätöksiä merkittävänä.

”On iso asia, että olemme päässeet näin pitkälle. Kumpikin hallitus loi pohjan esityksen edistymiselle”, Rintakoski sanoo.
Kepan hallituksen puheenjohtaja Pertti Majanen on samoilla linjoilla.

”Tämä on muodostunut kaksivuotisen hallituskauteni isoksi asiaksi ”, Majanen sanoo.

Kehyksen perustamisen taustalla vuonna 2002 oli järjestöjen tarve vaikuttaa EU:n politiikkojen sisältöihin. Sittemmin molemmat järjestöt ovat kuitenkin yhteistuumiin todenneet, ettei työtä voi jaotella maantieteellisten rajojen pohjalta. 

”EU:n kehityspolitiikka on osa Suomen kehityspolitiikkaa”, Majanen muistuttaa.

Uuden järjestön työn keskiössä yhdistyvät teemoina globaali oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. EU-perspektiivi ei katoa mihinkään. 

”Uusi yhteistyö- ja kattojärjestö mahdollistaa EU- ja kansainvälisen työn paremman yhdistämisen vaikuttamiseen Suomessa”, Rintakoski sanoo.

Rintakoski ja Majanen pitävät molemmat tärkeänä, että kattojärjestöjen eri jäsenjärjestöt ovat olleet vahvasti mukana valmistelemassa muutosta. Uuden järjestön tarkoituksena on myös vahvistaa jäsenjärjestöjen omistajuutta ja osallistumismahdollisuuksia.

Puheenjohtajat toivovat nyt, että jäsenjärjestöt hyväksyisivät esityksen uuden yhteistyö- ja kattojärjestön luomisesta syyskokouksissaan.

”Sen eteen on tehty paljon töitä. Toisaalta toivon myös, että syyskokouksissa herää vielä paljon keskustelua, se on osa prosessia”, Rintakoski toteaa.

Kehityskenttä muutoksessa

Kattojärjestöjen yhdistyminen uudeksi järjestöksi tarkoittaisi suurta muutosta suomalaiselle kehitysyhteistyön kentälle. 

Kepan brändi on ollut suomalaisille tuttu jo yli 30 vuotta. Pitkään kattojärjestö toimi Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry nimellä, kunnes vuonna 2012 nimi muuttui virallisesti Kepaksi. Myös Kehys on ollut tärkeässä roolissa EU:n kehityspolitiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvän tiedon lisäämisessä suomalaisella järjestökentällä.

Iso hyöty yhdistymisessä olisi, että yksi kattojärjestö tehostaisi resurssien käyttöä. Valtaosahan Kehyksen jäsenjärjestöistä on myös Kepan jäsenjärjestöjä.

”Päästäisiin kaksinkertaisista jäsenmaksuista ja tietyistä hallinnollisista kuluista”, Majanen sanoo.

Kehitysyhteistyö on suurten murrosten pyörteissä, ja siksi on erityisen tärkeää koordinoida voimavaroja, painottavat molempien järjestöjen hallitusten puheenjohtajat.

”Kestävän kehityksen tavoitteet muuttavat tapaa, jolla katsomme maailmaa. Myös rahoitus- ja toimintaympäristö muuttuvat”, Rintakoski pohtii.

Majanen huomauttaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia universaalisti, eivät pelkästään köyhiä maita. Tämä asettaa kehityskentälle uudenlaisia haasteita. Ja näihin haasteisiin uudella yhteistyö- ja kattojärjestöllä olisi paremmat valmiudet vastata, tuumaavat puheenjohtajat.

”Uusi järjestö helpottaisi menemistä yhdessä samaan suuntaan. Uuden järjestön tulee mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön ja toimia nopeana, rakentavana ja ketteränä vaikuttajana”, Rintakoski sanoo.

”Näihin kaikkiin muutoksiin suuri, yhteinen kattojärjestö voi varautua paremmin kuin kaksi erillistä”, Majanen summaa.

Kepa ry kustantaa Maailman Kuvalehteä.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden toimitussihteeri Mimosa Hedberg

Mimosa Hedberg

Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimitussihteeri.