Reduan Mohamed meren äärellä
”Kun Tapasin Reduanin, huomioni kiinnittyi heti miehen energiaan. Liikuntavammasta huolimatta hänessä ei tuntunut olevan stop-nappulaa. Työttömänä perheenisänä huonosta taloustilanteesta kärsivässä Ceutassa olisi helppo katkeroitua. Reduan on kuitenkin valinnut toisen tien: Hän auttaa niitä, jotka ovat vielä heikommassa asemassa.” - Mai Salmi

Leipää ja maitoa ensiavuksi

Rajan yli pyrkivien siirtolaisten tilanne velvoittaa auttamaan.

Teksti: Maija SalmiKuva: Saara Mansikkamäki

LyhyetMuuttoliike ja pakolaisuusMarokkoEspanja

”Muistakaa, ettette kerro olevanne toimittajia. Jos rajaviranomaiset saavat tietää siitä, meille voi tulla ongelmia eikä avustuskuljetus pääse perille”, opastaa siirtolaisia auttava aktivisti Reduan Mohamed Jalid, kun lähestymme Marokon rajaa.

Olemme Ceutassa, Espanjan itsehallintoalueella Afrikassa. Ceutaa kutsutaan portiksi Eurooppaan, sillä rajan takaa Marokosta Espanjaan yrittää tuhansia siirtolaisia vuosittain.

Sopivaa hetkeä riskialttiille matkalle odotetaan Marokon metsissä. Sinne olemme nyt matkalla.

”Anna kaikki leivät, jotka sinulla on, ja kymmenen purkkia maitoa”, Reduan opastaa minimarketin myyjää.

Viemme ruokaa siirtolaisille, joista monet ovat asuneet metsissä kuukausia.

 

Ehdimme kiemurrella vuoristoteillä vain hetken, ennen kuin näemme ensimmäisten siirtolaisten kävelevän piennarta pitkin. Reduan pysäyttää auton ja kutsuu miehiä nimeltä. Keskustelu käydään ranskaksi, sillä vain harva siirtolaisista puhuu espanjaa. Nämä nuoret ovat kotoisin Senegalista ja Guineasta.

He juttelevat Reduanin kanssa iloisesti ja ottavat kiitollisena vastaan ruoka-avun.

”Yleensä liikkeellä on enemmän siirtolaisia. Nyt suurin osa heistä piileskelee jossain tuolla”, Reduan sanoo ja osoittaa alas jyrkkää vuorenrinnettä.

Piileskelyllä on syynsä. Siirtolaisia pidätetään ilman syytä, ja jos poliisi löytää leirin, se tuhotaan. Näin on jatkunut vuosikausia.

 

Emme lähde alas vuorenrinnettä, sillä se olisi mahdotonta. Reduanin toinen jalka on amputoitu ja hän kulkee kepeillä. Se ei menoa hidasta. Reduan on liikkeessä koko ajan.

”Kun jäin työttömäksi, päätin alkaa auttaa siirtolaisia. Ceutassa koko elämäni asuneena heidän kohtalonsa kosketti minua.”

Reduan kuuluu useisiin avustusjärjestöihin, mutta ruoka-apua hän vie perille usein yksin. Lisäksi hän vetoaa Espanjan hallitukseen siirtolaisten tilanteen parantamiseksi.

 

Kun neljä kuukautta tapaamisemme jälkeen soitan Reduanille, hän kertoo tehneensä vetoomuksen Espanjan sisäministeriölle.

”Viime lauantaina 260 siirtolaista yritti rajan yli. Kaikki neljää lukuun ottamatta palautettiin laittomasti takaisin Marokon puolelle.”

”Espanja ei noudata pakolaissopimuksia. Näillä ihmisillä oli oikeus hakea turvapaikkaa, mutta se evättiin heiltä. Se ei ole oikein, asioiden täytyy muuttua.”

Siihen asti Reduan ajaa siirtolaisten luokse auto täynnä leipää ja maitoa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!