Artikkelikuva
Viime vuonna maahantuoja Lejos myi Suomessa yli kaksi miljoonaa Thaikuutiota. Thaimaalaiset kokit tekevät yhä reseptit ja kasvikset ja kana pilkotaan käsin.

Matkan monet mutkat

Miten kanakastiketta ja riisiä sisältävä thaikuutio saapuu pikalounaaksi Suomeen?

Kitchen Joy -firman Thaikuutio-nimellä tunnetut pikaruoat ovat hirmuisen helppoja: Pahvipurkissa on valmiina riisiä ja kastiketta. Purkki vaan mikroon, ja muutaman minuutin kuluttua ateria on valmis. Ihanaa thairuokaa!

Tätä ennen kuutio on kulkenut pitkän matkan, mutta millaisen matkan? Jokin aika sitten maailmalla päiviteltiin, miten pakasteruokien osat saattavat tulla hyvin eri puolilta maailmaa, vaikka kuluttajille kerrottaisiin vain yhdestä alkuperämaasta. Tuleeko esimerkiksi Thaikuutio Thaimaasta, niin kuin maahantuoja väittää?

Kyllä tulee: riisi on thaimaalaista, ruuat valmistetaan pääkaupunki Bangkokissa ja laivataan sieltä välivarasto Tanskan kautta Suomeen. Sen sijaan ihan thaimaalaista käsityötä ne eivät ole, niin kuin valmistajafirma suomenkielisillä Facebook-sivuillaan sanoo. Lejoksen mukaan sivuille on jäänyt vanha tieto.

Viime vuonna maahantuoja Lejos myi Thaikuutioita Suomessa yli kaksi miljoonaa kappaletta. Thaimaalaiset kokit tekevät yhä reseptit ja kasvikset ja kana pilkotaan käsin. Meksikolaiset ja intialaiset kuutiot on kehitelty Thaimaassa, mutta valmistajan mukaan yhteistyössä kunkin maan paikallisen kokin kanssa.

 

Thaikuutioita on yli kymmenen erilaista ja niissä lähes kaikissa on käytetty broileria. Tuoreimpina joukkoon ovat liittyneet myös ”meksikolainen” chili con carne kanalla ja kaksi ”intialaista” kanaruokaa. Suomalaisten suosikki on Lejoksen mukaan koko ajan ollut Panang Curry -kanaruoka.

Ainesosista juuri broileri on Thaikuutioiden suurin ongelma. Vuonna 2015 yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finn­watch julkaisi tutkimuksen, joka käsitteli myanmarilaisten siirtotyölaisten asemaa neljällä Thaimaan broilerifarmilla, joiden tuotteita tuodaan tännekin.

Thaikuutiot valmistaa thaimaalainen Charoen Pokphand Foods (CPF), joka pärjäsi tutkimuksessa paremmin kuin muut tutkitut. Muun muassa sosiaaliturvaan liittyviä ongelmia oli silti myös heidän tehtaillaan.

Finnwatchin raportin mukaan broilerikasvattamot pitivät työntekijöitään usein orjatyön kaltaisissa oloissa, ja työntekijät ovat tavallisesti myanmarilaisia siirtotyöläisiä, joiden passit työnantaja saattaa takavarikoida. Työntekijöillä oli hankaluuksia sosiaaliturvan ja sairausvakuutusten kanssa. Tehtailla tehtiin ajoittain hyvin runsaasti ylitöitä. Työntekijöille ei annettu kirjallisia työsopimuksia tai kopioita niistä.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala summaa, että kohtuuttomat rekrytointiin liittyvät maksut yhdistettynä työntekijöiden henkilökohtaisten asiakirjojen takavarikoimiseen viittaavat pahimmillaan pakkotyöhön.

 

Finnwatch tutki broilerintuottajien työoloja yhdessä Thaimaassa toimivan Migrant Worker Rights Network MWRN:n kanssa. Tutkimuksessa he haastattelivat 28 myanmarilaista työnvälittäjien rekrytoimaa siirtotyöntekijää.

MWRN:n kansainvälisten asioiden neuvonantaja Andy Hall kertoo sähköpostitse, että tutkimuksen jälkeen broileriteollisuus on parantanut tapojaan, koska julkisuus sai asiakkaat vaatimaan parempaa. Etenkin CPF:n vientiin keskittyvät broileritehtaat toimivat asiallisesti nyt, mutta niiden alihankintaketjuissa on yhä ongelmia.

”Erityisesti työntekijöiden rekrytoinnissa ja velkasidoksissa on suuria ongelmia,” Andy Hall kertoo.

 

Broilerintuotanto on kansainvälistä bisnestä, jossa kulut on karsittu mahdollisimman pieniksi, koska kuluttaja ei halua maksaa lihasta paljoa.

Viime vuonna esimerkiksi Maailman luonnonsuojeluliitto WWF kehotti pidättäytymään Thaimaasta tuodun broilerin lihan syönnistä myös, koska paikalliset broilerintuottajat käyttävät liikaa antibiootteja.

Suomessa thaimaalaista broileria käytetään valmisruokien lisäksi ainakin ravintoloissa ja suurkeittiöissä.

Thaikuutioissa on broilerin lisäksi toki paljon muitakin ainesosia, ja esimerkiksi riisin ilmastosynneistä ja työntekijöiden heikosta kohtelusta löytyy paljon tietoja. Ainesosia tuotteissa on kuitenkin paljon, ja yleensä kuluttajan on vaikea tietää tuotteiden matkasta omaan ruokapöytään ilman kolmannen osapuolen varmistamaa tietoa.

Sertifikaattien
viidakko

On yleensä hyvin vaikeaa, jos ei mahdotonta, tietää, kuinka eettisiä etenkin kaukaa tuodut tuotteet ovat. Tuotteiden valmistajienkin usein ainoa keino vakuutella asiallista toimintaansa ovat erilaiset sertifikaatit.

Niitä on paljon: osa aidosti tiukkoja, osa bisneksen omaa markkinointia ja osa melkein viherpesua. Kuluttajan on usein vaikeaa setviä tiensä sertifikaattiviidakon läpi.

Thaikuutioiden valmistajalla Kitchen Joylla on seuraavat sertifikaatit: HACCP, ISO9001, ISO4001, TIS18001, BRC ja Halal.

Ne ovat erilaisia laatu- ja terveysjärjestelmiä, joiden avulla esimerkiksi varmistetaan, että tuotteita saa myydä Euroopassa. Eettisyyden tai luonnonmukaisuuden takeita ne eivät ole. Sellaisia sertifikaatteja ovat esimerkiksi Reilu kauppa, luomu ja UTZ.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!