Kaksi silmälasipästä naista juttelevat ja nauravat.
Gabriella Garcia (oik.) myönsi statuksensa laittomana siirtolaisena, ja sai apua Monica Valencian perustamasta hätärahastosta.

Kiristykset uhkaavat toisen polven siirtolaisia

Meksikolaistaustainen Gabriela García on yksi unelmoijista, jonka tulevaisuus Trumpin Yhdysvalloissa on vaakalaudalla. Hänen mielestään koko Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka pitäisi uudistaa vastaamaan paremmin vallitsevaa todellisuutta.

Teksti: Heini HuhtinenKuva: Heini Huhtinen

PitkätYhdysvallatMeksiko

Vuonna 2016 San Franciscon yliopistossa lakia opiskeleva Gabriela García oli hyvin stressaantunut. Kolmesta osa-aikatyöstään huolimatta García oli jäänyt jälkeen lukukausimaksujensa maksamisessa, ja yliopisto uhkasi katkaista hänen opinto-oikeutensa.

”Olin epätoivoinen, joten päätin peloistani huolimatta myöntää avoimesti statukseni ja pyytää apua.”

Statuksellaan García viittaa siihen, että hän on yksi Yhdysvaltain noin 800 000 ”unelmoijasta” eli DACA-ohjelmaan hyväksytystä paperittomasta siirtolaisesta. Presidentti Barack Obaman vuonna 2012 perustama ohjelma salli vanhempiensa laittomasti maahan tuomien nuorten hakea karkottamiselta suojaavaa, väliaikaista työ- ja oleskelulupaa.

Vuonna 2018 unelmoijien tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta. Presidentti Donald Trump ilmoitti lopettavansa ohjelman vuoden 2017 syksyllä. DACA-ohjelman lakkauttaminen on herättänyt koko maassa ja erityisesti edistysmielisessä Kaliforniassa vastustusta. Lopetuksen laillisuudesta on kiistelty myös liittovaltion tuomioistuimissa, ilman ratkaisua.

García sanoo arvostavansa unelmoijien saamaa huomiota, mutta kokee, etteivät monet ymmärrä ohjelman rajoituksia tai laajempia ongelmia paperittomien tilanteessa.

”Me emme esimerkiksi voi hakea liitto- tai osavaltion rahoitusta tai opintolainoja, toisin kuin yhdysvaltalaiset opiskelijat”, hän kertoo.

Tämä tuli yllätyksenä myös lakia opiskelevalle Monica Valencialle. Valencia on itse Yhdysvaltain kansalainen, mutta kasvoi meksikolaisessa maahanmuuttajaperheessä. Herättyään Garcían tilanteeseen hän keräsi mukaan ryhmän lakiopiskelijoita ja perusti hätärahaston, joka mahdollisti Garcían opintojen jatkumisen.

Sittemmin rahastosta on syntynyt Dreamer Fund -niminen yhdistys, joka tarjoaa paperittomille ja unelmoijille stipendejä kalliisiin lakiopintoihin. Samalla nyt jo lakimieheksi valmistuneesta, 30-vuotiaasta Valenciasta ja opintojansa viimeistelevästä, 29-vuotiaasta Garcíasta on kasvanut äänekkäitä paperittomien oikeuksien puolestapuhujia.

Kukaan ei tiedä, mitä Trumpin hallinto aikoo tehdä unelmoijista kerätyillä tiedoilla.

12-vuotiaana Meksikosta Kaliforniaan muuttaneen Garcían tarina on monelle unelmoijalle tyypillinen. Hän kasvoi Meksikossa köyhässä suurperheessä, jonka vanhemmat pyrkivät siirtämään lapsensa vähitellen Yhdysvaltoihin koulutuksen toivossa.

García oli tarpeeksi vanha ymmärtämään, että salakuljettajan kanssa maahan matkustaminen ei ollut laillista. Saapuessaan hän osasi englanniksi ainoastaan sanat ”omena” ja ”tuoli”.

”En usko, että kukaan meistä ymmärsi, miten rankkaa elämä täällä tulisi olemaan.”

Perinteisesti lähinnä Meksikosta ja Väli-Amerikasta Yhdysvaltoihin saapuvat paperittomat tekevät maassa huonoiten palkatut työt. Työehtoja tai -turvaa ei ole. Garcían perheessä kaikilla aikuisilla on aina ollut useampi työ. Hän itse aloitti työt McDonaldsissa yläasteikäisenä, jotta voisi säästää yliopistoa varten.

Vuonna 2012 elämä helpottui: García ja hänen sisaruksensa olivat niitä onnekkaita, jotka täyttivät uuden DACA-ohjelman ehdot.

DACA-statuksensa turvin García on voinut opiskella ja tehdä töitä turvallisesti ja avoimesti. Elämä on kuitenkin pitänyt suunnitella tarkasti ohjelman vaatimusten mukaisesti. Lupaa pitää anoa uudelleen kahden vuoden välein, ja esimerkiksi ulkomaille matkustaminen on rajoitettua.

”Kun isoisäni menehtyi Meksikossa, minun piti toimittaa viranomaisille hänen kuolintodistuksensa matkustusluvan saamiseksi.”

Nyt kenenkään unelmoijan ei kannata matkustaa ulkomaille, koska takaisinpääsystä ei ole takeita. Kukaan ei tiedä, mitä Trumpin hallinto aikoo tehdä unelmoijista kerätyillä tiedoilla. Monet ovat vihaisia, hämmentyneitä ja peloissaan – myös perheenjäseniensä puolesta.

”Monet passittomat DACA-hakijat ovat luovuttaneet hallitukselle syntymätodistuksensa. Todistuksista näkyvät vanhempien tiedot jättävät nyt myös heidät haavoittuvaisiksi”, Valencia kertoo.

Lopulta DACA-ohjelma tulee katoamaan, uskovat Valencia ja García. Heistä on kuitenkin tärkeää puhua myös niistä miljoonista paperittomista, joita DACA ei koskaan suojellut.

”Ihmiset kyllä säälivät minua, mutta saattavat samalla tuomita minut tänne tuoneet vanhempani”, García pamauttaa.

Valencia on luvannut dokumentoimattomalle lähisukulaiselleen, että jos tämä karkotetaan, hän ottaa huolehtiakseen tämän lapset. García taas joutui lapsena usein tarkistamaan aamuisin lähikorttelin maahanmuutto- ja tulliviraston tarkistuspisteiden varalta. Vasta sen jälkeen isä pystyi lähtemään töihin.

”Koko Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka pitäisi uudistaa vastaamaan paremmin todellisuutta.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!