Ihmiset osoittamassa mieltä turkkilaisen ihmisoiokeusaktivisti Özlem Dalkiranin vapauttamisen puolesta.
Ihmiset vaativat turkkilaisen ihmisoikeusaktivisti Özlem Dalkıranin vapauttamista kesällä 2017. Dalkıran ja Amnestyn Turkin osaston toiminnanjohtaja İdil Eser olivat pidätettyinä kolmen kuukauden ajan. Puheenjohtaja Taner Kılıç on edelleen vangittuna. Kolmikkoa syytetään "terroristijärjestön jäsenyydestä".
Kuva: Avaaz / Flickr

Amnesty: Trump ei ole linjassaan yksin – maailman johtajat heikentävät ihmisoikeuksia

Ihmisoikeustyö on muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Viime vuonna yli 300 ihmisoikeuksia puolustanutta ihmistä sai surmansa, kertoo Amnesty.

Teksti: Sinimaria HalonenKuva: Avaaz / Flickr

PitkätIhmisoikeudetSuomiYhdysvallat

Viha on muuttunut sanoista teoiksi, Amnesty International toteaa tuoreessa vuosiraportissaan maailman johtajien toimista. Ihmisoikeusjärjestö on huolissaan, että vähemmistöjen syrjintä normalisoituu entisestään.

Amnesty Internationalin vuosiraportti kartoittaa, missä kunnossa maiden ihmisoikeustilanne oli vuonna 2017. Raportissa on mukana 159 maata.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump asetti viime vuonna heti virkaan astuttuaan maahantulokiellon pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville ihmisille.

”Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin. Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin: myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan, että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia, ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Salil Shetty.

Ihmisoikeus- ja sotarikoksia katsottiin läpi sormien muun muassa Myanmarissa, Syyriassa ja Jemenissä. Ranskassa rajoitettiin oikeutta mielenilmauksiin ja poliittisiin lakkoihin, ja Venäjällä sekä Puolassa heikennettiin naisten oikeuksia.

Samalla kun poliittiset johtajat heikensivät ihmisoikeuksia, kansalaiset ympäri maailman nousivat puolustamaan niitä.

Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta Chilessä uudistettiin tiukkaa aborttilakia, Taiwan on siirtymässä ensimmäisenä Aasian maana kohti tasa-arvoista avioliittolakia, kun Suomi ja Australia jo laillistivat vastaavan lain. #Metoo-kampanja toi puolestaan seksuaalisen häirinnän näkyväksi ja maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi.

Kiristynyt poliittinen ilmapiiri asettaa kuitenkin omat riskinsä aktivoituneille kansalaisille.

”Hallitukset yrittävät hiljentää kansaa, ja ihmisoikeustyö on muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Viime vuonna yli 300 ihmisoikeuksia puolustanutta ihmistä sai surmansa”, Shetty kertoo.  

Ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuu maailmanlaajuisesti enemmän hyökkäyksiä kuin koskaan aiemmin. Järjestön tilastojen mukaan vuonna 2016 tapettujen määrä oli 281 ja sitä aiempana vuonna 156.

Amnesty International kertoo, että myös sen toimintaa rajoitettiin viime vuonna. Muun muassa Turkissa pidätettiin järjestön Turkin osaston toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, joka on yhä vangittuna. Ilmapiiri Turkissa kiristyi, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğan kiristi otteita epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen vuonna 2016.

Amnesty International arvostelee myös Suomea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta, yksityisyyden suojaa ja sananvapautta uhkaavasta tiedustelulakipaketista, väkivaltaa kohdanneille naisille suunnattujen palvelujen riittämättömyydestä ja puutteellisesta translaista.

”Turvapaikkapolitiikan kiristykset kasvattavat palautuskiellon loukkaamisen riskiä. Hallituksen tulisi selvittää kiristysten yhteisvaikutukset ja ryhtyä tarvittaviin toimiin oikeusturvan palauttamiseksi”, Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo.

Amnesty International on kampanjoinut Suomen translain muuttamisen puolesta ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Suomen translaki edellyttää, että henkilön on oltava steriloitu tai lisääntymiskyvytön saadakseen korjata sukupuolensa. Transaktivisti Sakris Kupila on saanut tukea aina Kanadasta Uuteen-Seelantiin ja Taiwanista Etelä-Amerikkaan.

”Olen todella vaikuttunut niistä tuhansista ihmisistä, jotka ovat osoittaneet tukensa minulle. Heidän avullaan jaksan itsekin jatkaa taistelua ja uskoa siihen, että translaki Suomessa muuttuu itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi”, Kupila sanoo.

Suomessa yli 20 000 allekirjoitusta kerännyt vetoomus luovutetaan pääministeri Juha Sipilälle maaliskuussa.