Turvapaikanhakija työssä
Feras al-Masood työskentelee kerrostalotyömaalla Kalasatamassa.

Vastaanottokeskuksesta töihin – Seurasimme oleskelulupapäätöstä odottavan Feras al-Masoodin työpäivää

Irakilainen Feras al-Masood on yksi niistä turvapaikanhakijoista, jotka ovat onnistuneet löytämään Suomesta palkkatöitä. Turvapaikanhakijoiden työllistymisestä hyötyvät paitsi he itse, myös työnantaja ja suomalainen yhteiskunta.

Teksti: Susanna KarvinenKuva: Satu Kemppainen

PitkätSuomiIrak


 

Rakennustyöntekijä Feras al-Masood, 36, vilkuttaa vielä perustusvaiheessa olevan kerrostalotyömaan portilta. Perustusten ympärille on jo noussut useita lähes valmiilta näyttäviä asuintaloja.

Olemme Kalasataman työmaa-alueella. Rekat sahaavat edestakaisin liejuksi muuttunutta hiekkatietä pitkin. Valtavan nosturin nokasta roikkuu vaijereissa betonielementti. Tiellä ja rakennuksilla kävelee kirkkaan keltaisiin työvaatteisiin pukeutuneita rakennustyöntekijöitä.

”Tänään olen rakentanut portaita”, al-Masood kertoo ja osoittaa vasaralla perustusten keskellä olevia metallisia askelmia ja puisia kaiteita.

Hänen päivänsä on alkanut Luonan Nihtisillan vastaanottokeskuksessa aamulla puoli kuudelta. Aamupalaksi al-Masood on juonut kahvin. Yleensä hän kulkee töihin tyttöystävän autolla, mutta tänään hän on tullut junalla ja metrolla.

”Työmatkani kestää yhteen suuntaan 40 minuuttia, ellei ole kauhea ruuhka”, hän kertoo.

Al-Masood on ollut Suomessa noin kolme vuotta ja työskennellyt niistä kaksi. Hän asuu yhä vastaanottokeskuksessa ja odottaa turvapaikkapäätöstään. Irakista kotoisin oleva al-Masood on ammatiltaan nosturinkuljettaja. Sitä työtä hän ei voi Suomessa tehdä, koska torninosturikuljettajan kortti puuttuu.

”Olen työskennellyt nosturinkuljettajana kymmenen vuotta. Jos voisin osallistua torninosturinkuljettajien kurssille, saisin pätevyyden Suomessa. Silloin myös tienaisin paljon enemmän”, al-Masood sanoo.

Suomessa turvapaikanhakija saa alkaa tehdä ansiotyötä kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa.

Al-Masoodin toinen ammatti on automekaanikko. Ensimmäisen työpaikkansa Suomessa hän sai tuttavansa avulla juuri automekaanikon tehtäviin. Heinäkuussa 2018 Al-Masood osallistui Startup Refugees -verkoston järjestämään työhaastatteluun ja haki nosturinkuljettajan töitä Aalto-henkilöstöpalveluista. Hakemansa tehtävän sijaan hän sai rakennusmiehen paikan.

Suomessa turvapaikanhakija saa alkaa tehdä ansiotyötä kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa. Jos hakijalla ei ole ollut passia tai muuta matkustusasiakirjaa turvapaikkaa hakiessaan, ansiotyön saa aloittaa kuuden kuukauden oleskelun jälkeen.

Turvapaikanhakijat työllistyvät Suomessa monin eri tavoin. Luonan vastaanottokeskuksissa on vieraillut yritysten edustajia, ja asukkaat ovat voineet jättää yrityksille työhakemuksia. Osa on löytänyt al-Masoodin tavoin töitä StartUp Refugees -verkoston kautta.

StartUp Refugees on yli 500 toimijan vapaaehtoisverkosto, joka edistää turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä. Verkostoon kuuluu yrityksiä, julkisen sektorin toimijoita, yhteisöjä ja yksilöitä. StartUp Refugees on työllistänyt verkoston avulla kolmen vuoden aikana yli 500 turvapaikanhakijaa ja pakolaista, tukenut yli 60 perusteilla olevaa yritystä ja tarjonnut yli 3000 työllistymistä edistävää koulutusmahdollisuutta.

Työnhakuneuvontaa
Al-Masood on ollut Suomessa noin kolme vuotta ja työskennellyt niistä kaksi. Kuva: Satu Kemppainen

Työllistyminen ei ole aina helppoa, mutta silti mahdollista. Henkilöt, joiden turvapaikanhakuprosessi on kesken, eivät ole julkisten työvoimapalveluiden piirissä. Siksi työllistyminen ja siihen liittyvä paperiasioiden järjestäminen ovat lähinnä oman aktiivisuuden ja mahdollisesti vastaanottokeskuksesta tai yksityisiltä yrityksiltä saatavan avun varassa.

Al-Masoodilla on pankkitili S-pankissa, mutta kaikille turvapaikanhakijoille tilin avaaminen ei välttämättä onnistu. Pankkitiliin ei edellytetä oleskelulupaa, mutta henkilöllisyys on pystyttävä todistamaan. Se voi osoittautua osalle turvapaikanhakijoita tilin avaamisen esteeksi. Monet käyttävätkin prepaid-maksuun perustuvaa Moni-tiliä. Verokorttia varten taas tarvitaan suomalainen henkilötunnus, joskin verottaja voi myös luoda niin sanotun keinotunnuksen.

Paperityön lisäksi toisesta kulttuurista tulevan henkilön on opeteltava tuntemaan suomalaisia työnhakutapoja. Kaikilla tulijoilla ei esimerkiksi ole omaa sähköpostiosoitetta, jos lähtömaassa on haettu töitä lähinnä paikan päältä kysymällä.

Luonan vastaanottokeskuksissa asukkaille tarjotaan työnhakuneuvontaa, jossa käydään läpi työhakuprosessin haasteita. Sen tarkoituksena on antaa tietoa siitä, mitä pitää itse tehdä, jotta pääsee työnhaussa eteenpäin.

Luonan vastaanottokeskusjohtajan Mari Saaren mukaan Suomen työlainsäädännön tunteminen on tärkeää, jotta pystyy pitämään kiinni omista oikeuksistaan. Suurin osa työnantajista toimii Saaren mukaan niin kuin pitääkin, mutta turvapaikanhakijat ovat myös joutuneet hyväksikäytön kohteeksi.

"Olisi todella hyvä, jos sen parinkin vuoden odottamisen ajan voisi tehdä töitä ja ansaita rahaa.”

”On ollut tapauksia, joissa turvapaikanhakija ei ole saanut asianmukaista minimipalkkaa. Meidän sosiaaliohjaajat neuvovat, mitä sellaisissa tilanteissa pitää tehdä, mutta osa on hyväksikäyttötilanteessa halunnut lopettaa työpaikalla”, Saari kertoo.

Haasteista huolimatta Saari korostaa palkkatyön hyötyjä.

”Odottavan aika on niin pitkä. Olisi todella hyvä, jos sen parinkin vuoden odottamisen ajan voisi tehdä töitä ja ansaita rahaa”, Saari sanoo.

Harmaansävyinen työpäivä Kalasatamassa on edennyt lounastaukoon. Al-Masood käy usein läheisessä työpaikkalounasravintolassa. Tänään hän syö riisiä ja kanaa. Kysymykseen siitä, pitääkö al-Masood suomalaisesta ruoasta, hän naurahtaa, mutta vastaa sitten kyllä.

Työpäivän päätteeksi
Työpäivän päätteeksi al-Masood kerää työkalut pukuhuoneen viereiseen konttiin. Kuva: Satu Kemppainen

Al-Masood työskentelee VRP Etelä-Suomi Oy:n työmaalla, mutta hänen työnantajansa on Aalto henkilöstöpalvelut. Yritys työllistää useita turvapaikanhakijoita. Johtajan Jake Aallon mukaan heidän palkkaamisensa kannattaa: turvapaikanhakijoilla on usein korkea motivaatio ja vähän poissaoloja.

”Turvapaikanhakijat, jotka meillä työskentelevät, ovat kokemukseni mukaan positiivisia kavereita, jotka ilman työtä istuisivat tyhjänpantteina”, Aalto sanoo.

Myös yhteiskunta hyötyy uusista veronmaksajista ja uudesta työvoimasta.

”Turvapaikanhakijoille alussa myönnetyt tuet maksavat itsensä takaisin, kun he työllistyvät”, Aalto sanoo.

Työnteko auttaa myös turvapaikanhakijoita itseään yhteiskuntaan sopeutumisessa ja voi nopeuttaa lupaprosessia, jos hakija onnistuu saamaan työperäisen oleskeluluvan.

Työpäivän päätteeksi al-Masood kerää työkalut kottikärryihin ja kuljettaa ne parin sadan metrin päässä sijaitsevalle parakkialueelle. Työkaluille on pukuhuoneiden vieressä oma konttinsa. Al-Masood lukitsee kontin ovia, kun paikalle saapuu työnjohtaja Jyri Kajander. Hän on ollut tyytyväinen saatuaan al-Masoodin tiiminsä, joka jo entuudestaan koostui useasta eri kansallisuudesta.

"Haluaisin päästä nosturinkuljettajan hommiin ja aloittaa elämän Suomessa.”

Suomalaisten on Kajanderin mukaan vaikea kuvitella, millaisista olosuhteista turvapaikanhakijat tulevat. Jos suomalaiset asettuisivat hetkeksi turvapaikanhakijan asemaan, he kunnioittaisivat heitä paljon enemmän.

”Pitäkäähän huoli, että hän pääsee myös huomenna töihin,” Kajander huikkaa peräämme, kun suuntaamme kohti metroasemaa.

”Mestari on hyvä mies. Hän on todella avulias”, al-Masood kehuu työnjohtajaa.

Kotimatkalla Al-masood näyttää puhelimeltaan virallista työtodistusta nosturinkuljettajan työstään Jordaniassa. Al-Masood on kohtelias ja ystävällinen mies, mutta ei pysty peittämään turhautuneisuuttaan.

”Kaikki paperit ovat kunnossa, mutta oleskeluluvasta ei ole vieläkään tietoa. Haluaisin päästä nosturinkuljettajan hommiin ja aloittaa elämän Suomessa”, al-Masood sanoo.

Juuri nyt al-Masood ei kuitenkaan halua murehtia paperiasioita. Työpäivä on ohi ja on aika soittaa tyttöystävälle. He vaihtavat arkiset kuulumiset: miten päivä meni, mitä ostit ruokakaupasta.

Puhelu käydään suomeksi. Al-masood ei ole osallistunut kielikursseille, mutta käy toisinaan kirjaston kielikahvilassa ja puhuu tyttöystävän kanssa aina suomea. Hän pärjää suomellaan hyvin myös työpaikalla.

Nihtisillan vastaanottokeskuksessa ilmoittaudutaan vartijalle. Aulan sohvilla istuskelee parikymmentä asukasta. Seinällä on ilmoituksia kielikursseista ja muista aktiviteeteista. Ikkunoista ei juurikaan näe ulos, sillä pimeä on tullut jo reilu tunti sitten.

Asukkaita ei saa kuvata. Asuinkerroksiin ei myöskään päästetä vieraita, koska ne ovat keskuksessa asuvien ihmisten koti ja siten yksityistä aluetta.

Juttelemme al-Masoodin kanssa hetken aulatiloissa ja toivotamme sitten onnea tulevaisuuteen. Hän kättelee, kiittää ja kävelee vartijoiden porttien läpi sisemmälle keskukseen.

 

Juttua päivitetty 27.11. Lisätty tieto, että al-Masood löysi nykyisen työnsä Aalto-henkilöstöpalveluista StartUp Refugees -verkoston järjestämän työhaastattelun avulla. Täydennetty myös tieto, että StartUp Refugees on yli 500 toimijan vapaaehtoisverkosto, jolla on myös verkkopalvelua.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Susanna Karvinen