2019-1-palat-eriarvoisuus
Varallisuuserot ovat tällä hetkellä samalla tasolla kuin toisen maailmansodan jälkeen ja tulot ovat keskittyneet ylemmille tuloluokille vielä enemmän kuin vuonna 1945.

Eriarvoisuus kasvaa yhä

Tulotasolla on yhteys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, minkä vuoksi tuloerojen kasvu haastaa perinteisen demokratian mallin.

Teksti: Johannes JauhiainenKuva: IStock

LyhyetDemokratiaGlobaali demokratiaKansalaisyhteiskuntaTalousTalouskasvuGlobalisaatioVeronkiertoSuomi

Brittiläisen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin World Inequality -raportin mukaan maailman taloudellinen eriarvoisuus on edelleen syventynyt. Varallisuuttaan ovat kasvattaneet etenkin niin sanotut superrikkaat: raportin mukaan maailman 26 rikkainta omistavat yhtä paljon kuin köyhimmät 3,8 miljardia ihmistä, siis puolet maailman väestöstä.

Alueellisesti suurimmat tuloerot ovat Lähi-idässä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Brasiliassa ja Venäjällä. Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa tuloerojen kasvu on puolestaan kiihtynyt 1980-luvulta lähtien.

Euroopassa tuloerot ovat kasvaneet maltillisemmin. Aggressiivinen veronkierto, joka itsessään edistää tuloerojen kasvua, on kuitenkin yleistynyt myös Skandinaviassa.

Lääkkeeksi Oxfamin raportin kirjoittajat esittävät veronkiertoa estävän ja läpinäkyvän maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän luomista. Ranskan ja Yhdysvaltojen kaltaisille länsimaille raportti suosittelee myös tasa-arvoista koulutusjärjestelmää ja minimipalkan säätämistä riittävän korkealle tasolle.

Ajatushautomo Demos Helsingin demokratia-asiantuntijat Julia Jousi­lahti ja Johannes Anttila yhtyvät mo­niin Oxfamin raportin johtopäätöksiin.

”Huono-osaisuus ja suuret ­luokkaerot vaikuttavat osallisuuteen  ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen”, he toteavat.

Jousilahti ja Anttila peräänkuuluttavat toimenpiteitä, joilla puututtaisiin samanaikaisesti sekä taloudellisen epätasa-arvoon että sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Heidän mukaansa perinteiset yhteiskunnan instituutiot, kuten edustuksellinen demokratia, eivät enää kykene vastaamaan nykyisiin haasteisiin.

”Tarvitsemme uusia innovaatiota, jotka alentavat kynnystä osallistua päätöksentekoon. Samaan aikaan on myös vaalittava pohjoismaiselle yhteiskuntamallille ominaista universalismin periaatetta, jonka mukaan kaikille tarjotaan samat peruspalvelut tulotasosta huolimatta. Tämä vahvistaa kaikkien halua ylläpitää yhteisiä palveluita sekä tukee yhteiskunnan luottamusta ja yhtenäisyyttä.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!