Näkökulmat

Naiset, lakataan rankaisemasta itseämme kuukautisista

Kuukautisiin liittyy valtavasti tabuja, joita me naiset olemme mukana ylläpitämässä, kirjoittaa kolumnistimme Mimosa Hedberg Nepalista.

On taas se aika kuukaudesta, kun Biru huomaa vuotavansa verta. Vauvan syntymästä on vain muutama kuukausi, mutta nyt kun kuukautiset taas alkoivat, Biru tietää, mitä on tehtävä. Hän kävelee karjavajaan puhveleiden sekaan ja sulkee oven takanaan.

Länsi-Nepalin Kalikotissa on kylmä, ollaanhan Himalajan juurella. Yöllä lämpötila voi laskea nollan alapuolelle. Puhvelit lämmittävät hieman, mutta samalla kärpäset ryömivät silmiin ja korviin.

Jos ilma käy oikein kylmäksi, vajaan on sytytettävä tuli. Tätä Biru ei tee mielellään. Hän tietää, että kylän miehille loimu on selvä merkki siitä, että nyt vajassa on joku yksinään. 

Biru kyyhöttää vajassa pienen vauvansa kanssa viisi tai kuusi päivää ja miettii, mistä jumalat rankaisevat naisia näin paljon.

Tapasin Birun ja muita Länsi-Nepalin kylissä asuvia naisia, jotka ovat eläneet koko elämänsä tämän ikivanhan hinduperinteen, chhaupadin, kanssa. Chhaupadiin liittyy vahvasti ajatus, että nainen on kuukautistensa ajan epäpuhdas, eikä saa olla tekemisissä muiden kanssa. Siksi hänet eristetään muusta perheestä, usein juuri karjavajaan.

Nainen ei saa valmistaa perheelleen ruokaa – muuten ruoka saastuu. Hän ei saa koskea hedelmäpuuhun, muutoin se ei enää kanna hedelmää. Myös uskonnollisiin rituaaleihin osallistuminen on kiellettyä.

Jos naista ei eristetä, jumalat suuttuvat. Läheinen sairastuu tai karjaa kuolee.  Ja auta armias, jos nainen ei menekään vajaan ja sitten jotain pahaa tapahtuu – tällöin hän saa kestää häpeää koko loppuikänsä.

Kun pyysin ääneen miestäni ostamaan minulle tamponeja, tyttökaverini tokaisi, että olettepa te rohkeita. 

Kuukautiset ovat pirullinen kokemus ihan missä päin maailmaa tahansa. On kivistäviä vatsakipuja ja verta joka puolella. Vajaanko sitä vielä pitäisi mennä?
Myös Nepalissa yleinen mielipide on chhaupadia vastaan. Maan korkein oikeus kriminalisoi käytännön jo vuonna 2005, ja monet järjestöt sekä viranomaiset tekevät töitä perinteen kitkemiseksi. Silti chhaupadi istuu sitkeässä.

Perinne tuntuu niin epäinhimilliseltä, että haluan etsiä syyllisiä. Siispä kysyin myös tapaamiltani nepalilaisnaisilta: kenen syy on, että perinteestä pidetään kiinni, naisten vai miesten? Heidän suustaan kuului rohkea vastaus, jota en odottanut: enemmän naisten, vaikka syytä on toki kaikissa. Äidit siirtävät perinteen tyttärilleen. 

Biru on nyt luopunut chhaupadista valistustyön ansiosta, eikä hän opeta sitä tyttärilleen. Näin kierre katkeaa. 

Myös Suomessa kuukautisiin liittyy valtavasti tabuja, joita me naiset olemme mukana ylläpitämässä. Kuinka monta kertaa olet itse piilotellut kuukautisiasi poikaystävältäsi? Kun pyysin ääneen miestäni ostamaan minulle tamponeja, tyttökaverini tokaisi, että olettepa te rohkeita. 

Jumalat eivät rankaise naisia kuukautisista, eivätkä myöskään miehet (ainakaan sellaiset, joilla on yhtään älliä päässä). Lakataan mekin rankaisemasta itseämme.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!