Zdzisław Niemcykin seisoo pellollaan.
Niemczykien tila on Itä-Puolan mittakaavassa iso. Perhe on ostanut lisää maata vähitellen. Nyt tilalla viljellään vuorotellen vehnää ja maissia sekä pidetään sikoja ja ylämaankarjaa.

Mitä kuuluu Itä-Puolaan, populistien sydänmaille?

Koronakriisi on eri puolilla Eurooppaa nostanut uudestaan esiin ruoantuottajat ja maanviljelijät raskaan työn tekijöinä. Puolassa populistinen Laki ja oikeus -puolue on nojannut heidän tukeensa jo vuosien ajan.

Teksti: Anna SarasteKuva: Olga Kusnierska

PitkätVaalitTyöUskontoMaatalous ja maaseutuRuokaYmpäristöPuola

Karolina Niemczyk asettelee leipävuokia isoon puu-uuniin kotitilallaan Pryzbówkan kylässä Itä-Puolassa.

”Reseptiä on jaettu perheessä jo useassa sukupolvessa. Joku päivä haluaisin myydä leipiä tilaan kuuluvassa kaupassa”, nuori emäntä sanoo.

Niemczykien tila on itäpuolalaiseksi maatilaksi suuri, noin 80 hehtaaria. Sitä on laajennettu vähitellen vuosikymmenten saatossa.

Karolina Niemczykin kanssa maatalossa asuu yksitoista henkeä neljässä sukupolvessa. 30-vuotias perheenäiti on kotoisin kilometrin päästä samasta kylästä. Mentyään parikymppisenä naimisiin Mateusz Niemczykin kanssa hän muutti tänne, miehensä taloon.

Elämä Itä-Puolassa tai “Polska B:ssä” kuten Niemczykit sitä kutsuvat, on kautta aikojen ollut vaatimatonta. B tarkoittaa heille kakkosluokan kansalaisuutta.

Vielä kymmenen vuotta sitten oli tavallista, että joka taloudella oli yksi lehmä ja pari kanaa.

Jo ennen neuvostoaikoja paikalliset tilat olivat pieniä, vain hehtaarin tai pari. Edelleen valtaosa syrjäseudun asukkaista viljelee muutamia hyötykasveja omassa pihassaan ja vaihtaa sipuleja ja porkkanoita naapureidensa kanssa.

Vielä kymmenen vuotta sitten oli tavallista, että joka taloudella oli yksi lehmä ja pari kanaa.

Vuonna 2020 työttömyysluvut ovat Itä-Puolassa edelleen huomattavasti korkeammat kuin muualla maassa, yli kahdeksan prosenttia, ja palkat vaatimattomia.

Itä on Länsi-Puolaan eli niin sanottuun Polska A:han verrattuna köyhää, millä selitetään usein konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen suosiota Pryzbówkan kaltaisissa kylissä.

Karolina Niemczyk viimeistelee leipävuokia uunia varten.
Karolina Niemczyk asuu miehensä ja kahden tyttärensä kanssa tilalla, jossa eletään neljässä sukupolvessa. Hänelle perhe ja terveys muodostavat hyvän elämän peruspilarit. Kuva: Olga Kusnierska

Kivenheiton päässä Niemczykien kylästä sijaitsee Jasienica Rosielna, jonka asukkaista yli 80 prosenttia kannattaa populistista Laki ja oikeus -puoluetta.

Aivan kylän puukirkon edustalla on edelleen ripustettuna puolueen vaalijulisteita vuoden 2019 eurovaalien jäljiltä. Ilmeisesti kenelläkään ei ole ollut kiire ottaa niitä pois.

”Meillä on hyvä yhteys konservatiiviseen puolueeseen. Heidän kauttaan saamme äänemme kuuluviin Varsovassa asti, Jasienican katolilainen pappi Isä Krzysztof Chudzio kertoo.

Erityisen tyytyväisiä tässä osassa Itä-Puolaa ollaan Laki ja oikeus -puolueen aloittamaan lapsirahaohjelmaan. Siinä perheet saavat vähintään 500 slotyn, eli reilun 100 euron lapsirahaa jokaista lasta kohti.

"Tärkeiden päätösten edessä ihmiset kääntyvät aina kirkkonsa puoleen."

Osalle talouksista tämä on tarkoittanut siirtymistä uuteen tuloluokkaan, jossa on varaa muuhunkin kuin aivan välttämättömiin hankintoihin.

”Köyhemmät perheet ovat voineet lapsirahan avulla tehdä esimerkiksi lomamatkoja tai kunnostaa talojaan”, pappi kuvailee.

Isä Chudzion sana painaa syrjäkylässä paljon. Hän ei piilottele omaa poliittista kantaansa. Perinteisiä arvoja, puolalaisuutta ja katolilaisuutta kannattava Laki ja oikeus -puolue nauttii isä Chudzion täyttä kannatusta - ja siten koko hänen seurakuntansa tukea.

”Nuoret käyvät vanhempiaan vähemmän kirkossa, mutta kaikkien tärkeiden päätösten edessä ihmiset kääntyvät aina kirkkonsa puoleen”, maatilan emäntä Karolina Niemczyk sanoo.

Jeesus-patsas katsoo kylään päin.
Katolinen kirkko seisoo kukkulalla Jasienica Rosielna -kylän yllä. Kylän asukkaista 83 prosenttia äänesti Laki ja oikeus -puoluetta lokakuun 2019 parlamenttivaaleissa. Kuva: Olga Kusnierska

Sosiologian professori Piotr Nowak tutkii Puolan maaseutua Krakovan yliopistossa. Hänen mukaansa populistinen Laki ja oikeus on onnistunut Puolan muita puolueita paremmin ymmärtämään maaseudun asukkaiden huolenaiheita.

”Kaupunkilaiset Puolassa pitävät itseään maaseudun asukkaita parempana väkenä. He ovat mielestään vapautuneet maanviljelyyn liittyvästä orjuudesta, mutta samalla he ovat etääntyneet monien puolalaisten todellisuudesta”, Nowak sanoo.

Hänen mukaansa Laki ja oikeus käyttää helppoa kieltä, joka vetoaa sen äänestäjiin.

Itäpuolalaiset haluavat elää kuten ihmiset muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa elävät.

”Ihmiset idässä haluavat poliittisten edustajiensa olevan heidän kaltaisiaan. Laki ja oikeus on tuonut toivottua vaihtelua vaikeaselkoisena ja etääntyneenä koettuun liberaaliin Kansalaisfoorumiin.”

Piotr Nowak on itsekin kotoisin Podkarpackien maakunnasta. Hän tietää, että idän asukkaat kokevat itsensä kakkosluokan kansalaisiksi. Tunne ei ole hellittänyt Puolan vuonna 2004 alkaneen EU-jäsenyyden aikana.

Professori kuvailee, kuinka itäpuolalaiset haluavat elää kuten ihmiset muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa elävät.

”Hekin haluavat tehdä matkoja Egyptiin, Tunisiaan tai Turkkiin. He eivät ole vieläkään rikkaita, mutta heille matkustaminen ja tietyn elintason saavuttaminen juuri lapsirahan avulla ovat tärkeitä asioita, joista ei noin vain enää luovuta.”

Piotr Nowak
Sosiologian professori Piotr Nowak tutkii Puolan syrjäseutuja Krakovan yliopistossa. Hän on kotoisin Podkarpackien maakunnasta, jossa hän omistaa edelleen pienen tilan. “Tunneside kotipaikkakunnalle on meillä itäpuolalaisilla vahva”, hän kuvailee. Kuva: Olga Kusnierska

Alkuvuodesta elämä Pryzbówkan kylässä keskittyy sisätiloihin, sillä työ pelloilla aloitetaan vasta, kun maa kynnetään ja vuoden ensimmäinen vehnäsato voidaan kylvää.

30-vuotias Karolina Niemzcyk käyttää vuoden rauhallisemmat kuukaudet hyväkseen viettämällä enemmän aikaa perheensä kanssa ja suunnittelemalla tilan tulevaisuutta.

Hän haaveilee leipomosta, jossa myisi tuoksuvaa peltileipää myös oman kylän rajojen ulkopuolelle.

Myös Pryzbówkan kylästä monet nuoret aikuiset ovat muuttaneet muualle työn ja opiskeluiden perässä.

Kuten kaikkialta lähiseuduilta, myös Pryzbówkan kylästä monet nuoret aikuiset ovat muuttaneet muualle työn ja opiskeluiden perässä.

”Jos perinteinen elämä ja siihen kuuluvat kirkossa käynti ja vanhempien kunnioittaminen eivät viehätä, käy elämä Itä-Puolassa nopeasti ahtaaksi”, Niemczyk sanoo.

Piotr Nowakin mukaan siitä asti, kun Neuvostoliitto hajosi ja Puola siirtyi kapitalistiseen talousjärjestelmään kolmekymmentä vuotta sitten, puolalaiset ovat suunnanneet työn perässä sankoin joukoin ulkomaille. Silti siteet omaan kasvuympäristöön säilyvät vahvoina.

Hänen mukaansa monet kolmekymppiset ulkomailla työskentelevät puolalaiset ostavat itselleen lisää maata kotikylästään ja rakennuttavat talonsa maaseudulle.

He palaavat kesäisin pariksi viikoksi kotiin auttamaan sadonkorjuussa. Muun aikaa heidän vanhempansa hoitavat tilaa.

Vaikka järjestely on hankala, ani harva jättää kotiseutua kokonaan taakseen.

”Tunnesiteet ja perinteet ovat vahvempia kuin tarve sopeutua työpaikkakunnalle”, professori kuvailee.

Karolina Niemczyk on samaa mieltä.

”Hyvä elämä kumpuaa onnellisesta perhe-elämästä. Haluan pysyä mahdollisimman pitkään hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa ja rakentaa lapsilleni paremman tulevaisuuden”, hän sanoo.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Anna Saraste