Romaninainen Bulgarialaisessa kylässä
Monissa maissa viranomaiset ovat pandemian varjolla kohdistaneet romaniyhteisöihin syrjiviä toimia.

Poliisiväkivaltaa ja koronasta syyttämistä – romanien asema heikentyi entisestään koronapandemian takia

EU-jäsenmaiden toimintaa kritisoiva raportti arvioi covid-19-koropandemian osuvan rajuimmin mantereen romaniväestöön.

Teksti: Tuukka TuomasjukkaKuva: Vadim GhirdaKuvatoimisto: AP-Lehtikuva

PitkätJärjestötIhmisoikeudetHätätilaKöyhyysTurvallisuusVähemmistötEuroopan unioniEriarvoisuusEurooppa

Globaali covid-19-koronaviruspandemia on heikentänyt entisestään romaneiden asemaa, arvioivat kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat eri puolilta Eurooppaa. 

Romaniyhteisöt eri maissa ovat kertoneet muun muassa muusta väestöstä eristämisestä, poliisiväkivallan lisääntymisestä, opetusta vaille jäämisestä sekä toimeentulon heikentymisestä. Havaintoja on tehty useissa eri EU-maissa niin Itä- kuin Länsi-Euroopassa. 

Romaneja arvioidaan Euroopassa olevan 10–12 miljoonaa. Euroopan perusoikeusviraston mukaan heistä noin 80 prosenttia elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Noin 30 prosentilla ei ole kodissaan juoksevaa vettä. 

Vähemmistöinä eri maissa elävät romanit kohtaavat myös vakavaa syrjintää keskeisillä elämänalueilla, esimerkiksi koulutuksen ja asumisen saralla, toteaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Nyt suunnan arvioidaan kääntyneen huonompaan.

 

Romaneilla on Euroopassa valtaväestöä korkeampi kuolemanriski covid-19-koronavirukseen.

 

Jo huhtikuussa Open Society -säätiö julkaisi raportin (https://www.opensocietyfoundations.org/publications/roma-in-the-covid-19-crisis), jota se luonnehti varhaiseksi varoitukseksi. Samalla tarkoitus on kiinnittää huomio ”jäsenmaiden reaktioihin, jotka kiihdyttävät miljoonille romaneille siintävää katastrofia”.  

Raportissa muun muassa arvioidaan, että romaneilla on Euroopassa valtaväestöä korkeampi kuolemanriski covid-19-koronavirukseen viime vuosikymmenenä pahentuneen köyhyyden ja rasismin takia. 

Raportti keskittyy Espanjan, Italian, Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Slovakian tilaan. Kyseiset maat eivät raportin mukaan ole vastanneet pandemian aiheuttamaan eriarvoistumiseen riittävästi, ja pandemian vaikutusten väestöön arvioidaan olevan ylisukupolvisia. 

Raportti kritisoi kohteenaan olevia maita muun muassa siitä, että romanien asuinalueita ei ole priorisoitu desinfiointitarvikkeita jaettaessa. 

Samalla huomio keskittyy koulutukseen. Etäopetuksen seurauksena esimerkiksi yli puolen Espanjan romanilapsista arvioidaan jäävät ilman opetusta, sillä heiltä puuttuu tarvittavat välineet etäopetuksen seuraamisen. Raportin mukaan tämä nostaa romanikoululaisten ennestään korkeaa koulutuksen keskeyttämisastetta. Romanilapsista noin kaksi kolmesta jättää tällä hetkellä koulutuksen kesken.  

Samat havainnot ovat toistuneet myös kesän jälkeen. Lokakuussa European Center for Minority Issues kirjoitti blogitekstissään (https://www.ecmi.de/infochannel/detail/the-impact-of-covid-19-on-roma-communities-in-non-eu-countries-in-eastern-europe), kuinka seitsemässä EU:n ulkopuolisessa Euroopan valtiossa yli puolella romanilapsista ei ollut tietokonetta käytössään. Ukrainassa neljännekseltä vastaajista oli katkaistu veden, sähkön tai kaasun jakelu maksamattomien laskujen takia. 

Romanit on myös monilla alueilla tulkittu syylliseksi pandemiaan. 

Harvardin yliopiston tutkijat Margareta Matache ja Jacqueline Bhabha (https://www.hhrjournal.org/2020/04/anti-roma-racism-is-spiraling-during-covid-19-pandemic/) kuvaavat koronaviruspandemian tuoneen mukanaan ”pelottavan nousun sellaisia populistisia ja rasistisia ääniä, jotka syyttävät pandemiasta romaniyhteisöä”. 

Koronaviruksen yhdistämistä romanivähemmistöön Romaniassa kuvaa Stanfordin yliopiston väitöskirjatutkija Ioanida Costache, joka käsitteli aihetta ja sen ympärillä kiertävää sosiaalisen median vihapuhetta romanialaisen Decat o Revista -lehden julkaisemassa pitkässä esseessään (https://www.dor.ro/roma-and-the-ethnicization-of-covid-19-in-romania/).  

Costache vertaa viruksen ”etnistämistä” Romaniassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapaan puhua koronaviruspandemiasta kiinalaisena sekä afroamerikkalaisten muuta väestöä korkeampiin kuolinnlukuihin pandemian aikana. Hän huomauttaa myös romaneista halventavasti jo ennestään käytetystä romaniankielisestä ilmauksesta cioară, varis, jolla on Costachen mukaan epäinhimillistävä vaikutus. 

Syyllisinä pidettyjä romaneita on raportoitu kohdellun erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa eri tavalla kuin valtaväestöä. Open Society -säätiön raportin mukaan Bulgarian ja Slovakian romaniyhteisöissä on ollut enemmän sotilaita, poliiseja ja drone-koptereita kuin sairaanhoitajia, lääkäreitä ja hoitotarvikkeita.

 

Slovakiassa viisi romaniyhteisöä puolestaan asetettiin armeijan valvomaan karanteeniin.

 

Esimerkiksi Bulgariassa poliisi on asettanut tarkastuspisteitä liikkuvuuden valvomiseksi romaniyhteisöissä ja tiesulkuja kyliin, vaikka tartuntoja on ollut saman verran kuin muulla väestöllä. Sisäministeri Mladen Marinov kuvaili toimenpiteitä välttämättömiksi muun väestön suojelemiseksi. Aktivistien mukaan useat sadat ihmiset menettivät ylimääräisen karanteenin takia työnsä. (https://www.pri.org/stories/2020-08-24/roma-persecution-intensifies-during-coronavirus-pandemic-europe

Slovakiassa viisi romaniyhteisöä puolestaan asetettiin armeijan valvomaan karanteeniin, vaikka niissä tartuntatapaukset olivat kymmenen kertaa vähäisempiä kuin karanteenilta yleensä vaaditaan. 

Samalla virkavallan ylilyöntien kerrotaan lisääntyneen. Euroopan romanien oikeuksien keskuksessa (European Roma Rights Centre) työskentelevä walesilainen romaniaktivisti Jonathan Lee toteaa (https://www.aljazeera.com/indepth/opinion/police-covid-19-pandemic-excuse-abuse-roma-200511134616420.html), että koronaviruspandemia pahensi romaneihin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa ympäri Eurooppaa. Järjestön mukaan tapauksia on tähän mennessä tiedossa ainakin 15, tapahtumapaikkoinaan Alankomaat, Pohjois-Makedonia, Serbia, Slovakia ja Romania. 

Rajuin ja pitkäaikaisin vaikutus koronapandemialla on Open Societyn raportin mukaan romanityöntekijöihin ja -yrittäjiin, joista merkittävä osa työskentelee joko epämuodollisen talouden piirissä tai vaihtoehtoisesti taide- ja kulttuurisektorilla, ja joita ei ole otettu mukaan taloudellisiin ja sosiaalisiin tukisuunnitelmiin. 

Helsingin Diakonissalaitoksen kansainvälisen toiminnan kehittämispäällikön Anca Enachen mukaan Suomeen saapuvien Itä-Euroopan romanien tilanne on koronan takia selvästi heikentynyt. 

Heidän ansaintamahdollisuutensa kotimaassaan ovat vaikeutuneet entisestään, ja myös liikkuvuus EU:ssa on tiukentunut. Romaneille annettu humanitaarinen apu on Enachen mukaan ollut heikkoa, ja tullut ensisijaisesti kansalaisjärjestöiltä. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen tukemassa hankkeessa romaniyhdistys E-Romnja alkoi valmistaa ruokaa romanialaisessa romaniyhteisössä kahdesti viikossa. 

”He ovat riippuvaisia ulkomaille lähdöstä”, Enache toteaa Itä-Euroopan romaneista. Hänen mukaansa on varmaa, että kun rajat ovat kiinni, romaniväestön köyhimmät perheet velkaantuvat kotimaissaan, jonne moni on joutunut palaamaan. 

”Kolmessa–neljässä kuukaudessa heillä on rahat loppu, jos he eivät pääse matkustamaan.” 

Myös tämä tekee vähemmistöstä erityisen haavoittuvan, sillä moni romaneista turvautuu epävirallisiin lainajärjestelyihin, joita erityisesti Bulgariassa ja Slovakiassa tekevät koronkiskurit.  

Aktivistit toivovat romanien ottamista mukaan päätöksentekoon. Open Society -säätiön EU-instituutioille suunnattu raportti esitti 39 vaatimusta, joista 19 on pitkän tähtäimen toimenpiteitä.  

Näihin kuuluvat muun muassa sosiaaliturvan ulottaminen virallisen talouden ulkopuolella työskenteleville sekä yhteistyö IT- ja puhelinverkkoyritysten kanssa etäopetusvälineiden ja internetyhteyden mahdollistamiseksi romaniyhteisöissä.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!