Artikkelikuva
Suomessa ei myydä Nabygelegenin viinejä. Viinimestari Jacques Erasmus kertoo, että Alko on Etelä-Afrikassa iso yksittäinen ostaja, mutta Suomen lainsäädäntö on tiukka ja vaikea etenkin pienemmille tiloille.

Kirjeenvaihtaja

Etelä-Afrikka on tunnettu tuhansista viinitiloistaan ja Nabygelegen on yksi niistä: ”Kun saavuin tilalle, kellarissa oli vain noin 20 tynnyriä. Nyt olen jo sekaisin laskuissa”

Suomessa ostetaan miljoonia litroja viiniä vuodessa. Etelä-Afrikka on yksi suurista viinintuottajamaista. Vierailimme Nabygelegenin viinitilalla ja tutustuimme siihen, miten viiniä valmistetaan.

Aurinko nousee vähän seitsemän jälkeen Nabygelegenin viinitilalla Wellingtonissa. Tilan viisi työntekijää saapuvat töihin puoli kahdeksalta. Osa saapuu kaupungista ja osa tilan vanhasta maatalosta viiniköynnösten takaa.

Etelä-Afrikassa on kaiken kaikkiaan yli 2 600 toiminnassa olevaa viinitilaa ja pelkästään Kapin viinialueella noin 550. Nabygelegenillä on pitkä historia, se on perustettu jo vuonna 1712.

”Tilan historia on värikäs, mutta tunnetuin ja arvostetuin tarina on varmasti Anna Lateganista”, tilan viinimestari Jacques Erasmus paljastaa.

Vuonna 1752 syntynyt Anna Lategan osti Nabygelegenin viinitilan isältään 24-vuotiaana. Lategan oli kahdesti naimisissa, mutta koska Lategan molemmat puolisot kuolivat yllättäen, hän ei saanut lapsia.

Etelä-Afrikan viinitarhoilla on synkkä historia. 1700-luvulla viinitarhat pyörivät orjatyövoimalla. Orjia tuotiin eri puolilta Afrikkaa ja jopa muista maanosista.

Myös Lateganin tilalla oli orjia. Hän suhtautui heihin aikaan nähden poikkeuksellisesti. Lateganista tuli lapsettomuutensa takia äitihahmo tilan orjien lapsille. Kun Lategan kuoli 75-vuotiaana kaikki tilan orjat vapautettiin hänen toiveensa mukaisesti. Orjuus jatkui maassa vielä usean vuoden ajan.

”Lateganin kunniaksi yksi tilan viinisekoituksista on nimetty Lady Annaksi”, Erasmus kertoo.

Uusien viiniköynnösten istuttaminen ja kasvattaminen on kallista ja aikaavievää. Erasmus haluaisi tulevaisuudessa kasvattaa köynnöksiä ilman niitä ohjaavia vaijereita. Se tarkoittaa, että köynnös saa kasvaa vapaana. Tätä kutsutaan nimellä “bush wine”.
Huhtikuussa sato on jo kerätty. Jäljellä on vain joitakin viiniin kelpaamattomia rypäleitä, jotka alkavat kuivua rusinoiksi.

Nykyinen viinimestari Jacques Erasmus aloitti tilan johdossa vuonna 2021 eli juuri pahimman korona-ajan jälkeen. Korona vaikutti kaiken muun lisäksi myös viiniteollisuuteen, koska alkoholin myyminen oli kokonaan kielletty sulkujen aikana.

”Kun saavuin tilalle, kellarissa oli vain noin 20 tynnyriä. Nyt olen jo sekaisin laskuissa”, Erasmus kertoo.

Alun perin Erasmus halusi vanhempiensa tavoin olla viininviljelijä. Työskentely oman isän kanssa tilalla ei kuitenkaan sujunut ja Erasmus lähti heti lukion jälkeen harjoitteluun toiselle viinitilalle. Harjoittelun jälkeen hänestä tuli viinimestari.

Viinimestari on vastuussa viinin mausta. Hän päättää milloin rypäleet poimitaan, hiiva lisätään ja viini pullotetaan.

”Tilalla ajoitus on tärkeää. Sama rypäle voi viinissä maistua jopa vierekkäisillä tiloilla aivan eriltä”, Erasmus sanoo.

Tilan vanhimmat viiniköynnökset ovat 1960-luvulta. Uusi viiniköynnös alkaa tuottaa rypäleitä, kun istutuksesta on kulunut kolme vuotta.

”Meidän nuorimmat köynnökset on istutettu vuonna 2002. Viinimestarit uskovat, että vain vanhoista viiniköynnöksistä voi tehdä hyvää viiniä”, kertoo Erasmus.

Viinitila on kiireisimmillään alkuvuodesta. Paljon energiaa vievät tankit pitävät rypälemehun viileänä. “Teoriassa käytämme sähköä vain kolme kuukautta vuodesta, kun mehu on tankeissa”.
Nabygelegen -viinitila kypsyttää Pinotage rypälelajiketta tynnyrissä 13 kuukautta. Se on keskivertoaika punaviinille.

Erasmuksen oikea käsi ja avustaja kellarissa on Maria Bosman. Jo hänen vanhempansa olivat töissä Nabygelegenissa, joten hän on kasvanut tilan mailla. Bosman juhli juuri syntymäpäiviään: hän on täytti 55 vuotta.

”En ole ikinä ajatellutkaan tekeväni muuta. Tämä on kotini ja olen kiitollinen saadessani olla täällä”, Bosman kertoo.

Bosman näyttää ja kertoo miten viiniä valmistetetaan. Ensimmäinen vaihe on rypäleiden kasvattaminen ja kerääminen. Tämän jälkeen kerätyistä rypäleistä puristetaan mehu isoihin kylmätankkeihin. Tärkein vaihe tulee Bosmanin mukaan seuraavaksi: rypälemehusta mitataan sokeripitoisuus ja lämpötila. Sitten voidaan lisätä hiiva.

Kun hiiva on vaikuttanut ja viinissä ei ole enää sokeria jäljellä, viini siirretään tammitynnyriin tekeytymään. Nabygelegen -viinitilan viljelemä Pinotage rypälelajike kypsyy tynnyrissä 13 kuukautta. Se on keskivertoaika punaviinille. Valkoviini puolestaan kypsyy keskimäärin kuusi kuukautta.

Seuraavaksi viinit pullotetaan ja niihin laitetaan etiketit. Nabygelegen -tilalla liimataan pienempien erikoiserien etiketit itse. Sitten pullot lähetetään maailmalle.

Jos Maria Bosman ei olisi jäänyt vanhempiensa jalanjäljissä viinitilalle, hän on ajatellut voivansa olla sosiaalityöntekijä. Hän on jo aikuisten lastensa yksinhuoltaja ja toivoisi voivansa auttaa muita niin kuin häntä on vaikeina aikoina autettu.

Viini on yksi suomalaisten suosikkialkoholijuomista. Alko myi 2023 enemmän viiniä kuin väkeviä juomia, yhteensä lähemmäs 50 miljoonaa litraa. Etelä-Afrikan viinit ylsivät ostetuimpien viinien kymmenen kärkeen. Etelä-Afrikan punaviinit sijoittuivat myynnissä yhdeksänneksi ja valkoviinit neljänneksi.

Etelä-Afrikan viinitilojen tulevaisuus näyttää kuitenkin viinimestari Erasmuksesta huolestuttavalta. Hän kertoo, että monet tilat myydään isoille yrityksille ulkomaille. Nabygelegeninkin omistaa nykyään kiinalainen yritys.

”Tuntuu myös, että nuoria ei kiinnosta viiniteollisuus. En tiedä miten työtavat ja tilat kulkeutuvat tulevaisuudessa sukupolvelta toiselle”, Erasmus pohtii.

Viinitilan työntekijöiden päivä on ohi jo iltapäivä kolmelta. Erasmus jää toimistoon jatkamaan töitä ja odottaa vielä tärkeän yrityskumppanin saapumista tapaamiseen. Vaikka kaikki rypäleet on huhtikuussa jo poimittu, työ tilalla ei lopu.

Huhtikuussa sato on jo kerätty. Jäljellä on vain joitakin viiniin kelpaamattomia rypäleitä, jotka alkavat kuivua rusinoiksi.

Jutun on kirjoittanut Maailman Kuvalehden Etelä-Afrikan kirjeenvaihtaja.

// Juttua korjattu 22.4.: Alko myi 2023 lähemmäs 50 miljoonaa litraa viiniä, ei 50 000, niin kuin jutussa aiemmin luki.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!