Toimittajat Santeri Pakkanen, 69, ja Lea Pakkanen, 36, ovat isä ja tytär ja työpari. Heidän suhteensa syveni, kun he alkoivat tutkia inkeriläisiä juuriaan ja inkerinsuomalaisten vaiettua kohtaloa Neuvostoliitossa.
Tiibetinbuddhalaisessa perinteessä elämän tärkein ihmissuhde rakentuu opettajan ja oppilaan välille. Anne-Lena Varsanpää-Kruppin ja Tulku Dakpa Rinpochen opettaja-oppilassuhde on kestänyt sekä aikaa että välimatkaa, eikä edes kuolema tarkoita suhteen päättymistä.
Osa Isisiin liittyneistä naisista täyttää etnonationalistien valkoisuuteen yhdistämät kriteerit “suomalaisuudesta”. Naiset ovat kuitenkin valinneet elämän Isisin kalifaatissa, jonka monet kokevat suomalaisuuden vastakohtana, kirjoittaa väitöskirjatutkija Annastiina Kallius AntroBlogin uutiskommentissa.
Afganistanilainen Najeeb Hosseini, 30, kysyi pari vuotta sitten Hilkka Lahtikalliolta, 67, saisiko kutsua tätä äidiksi. Tamperelaisrouvalle se sopi hyvin. Sehän oli suorastaan suuri kunnia.
Petra Laiti haluaa, että jonain päivänä saamelaisten ei enää tarvitse opettaa valtaväestölle, keitä he ovat.
Kuskit-esityksessä ääneen pääsevät ne, joita suomalainen yhteiskunta ja kulttuurielämä eivät vieläkään tunnista: muualta muuttaneet uudet suomalaiset. Keitä kuskit ovat ja mistä he tulevat – ja mitä he ajattelevat ajaessaan bussejamme?
Jäämeren rata tappaisi saamelaisten poronhoidon, elämäntavan ja kulttuurin. Silti sitä ajetaan vimmalla eteenpäin.
Kun valokuvaaja Anna Autio ja toimittaja Kaisa Viitanen tutustuivat viisikymppiseen Martinlaaksoon ja sen asukkaisiin, syntyi Mun Martsari -taidereitti. Projektin aikana tekijät yllättyivät kahdesta asiasta: lähiön värikkyydestä ja sen asukkaiden kotiseuturakkaudesta.
Kehitysministeri Ville Skinnari, 45, sanoo että kehityspolitiikka kaipaa pelinrakentajia ja maalintekijöitä, ei taklaajia.
