Ugandalainen ihmisoikeustaistelija Gerald Kankya.
Gerald Kankya on ollut pidätettynä yhdeksän vuotta peräkkäin, mutta hän ei silti aio luopua ihmisoikeustyöstään. "Aina kun joku saa oikeutta kokemalleen vääryydelle työni ansiosta, se on onnistumisen hetki."

Gerald Kankya haastaa yritykset kunnioittamaan paikallisten ihmisoikeuksia – jopa henkensä uhalla

Ugandan hallitus ei juurikaan säätele yritysten toimintaa, vaikka kansainvälisesti yritysvastuun sääntelyssä on otettu isoja edistysaskelia. Maailma kylässä -festivaalille saapuva ihmisoikeustaistelija haluaa tälle lopun.

Teksti: Mira AhlstedtKuva: Ilari Lovio

PitkätIhmisoikeudetYhtiötUganda

Ugandalainen Gerald Kankya istuu edessäni ja laskee vuosia: 2007, 2008, 2009….2015. Kun yhdeksäs sormi nousee pystyyn, hän lopettaa laskemisen. Hänet on pidätetty yhdeksänä vuotena peräkkäin. 2016 oli ensimmäinen vuosi, jolloin hän onnistui välttämään ugandalaisen vankityrmän.  

Gerald Kankya on kotoisin Länsi-Ugandan maaseudulta. Hänen isänsä oli lentäjä ja vapaustaistelija Ugandan itsenäistymisen aikaan. Ihmisoikeuksien pariin Kankya ajautui opiskellessaan yliopistossa maan pääkaupungissa Kampalassa, jossa radiolähetykset saivat miehen pohtimaan jo kotonakin esille nousseita tasa-arvokysymyksiä. 

Vuonna 2006 Kankya ystävineen alkoi tehdä ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevää radio-ohjelmaa kotiseudullaan Rwenzorin alueella. Tästä alkoi ihmisoikeuspuolustajan tie.

"Ymmärsin kuitenkin olevani ihmisoikeuspuolustaja vasta sitten, kun radioasemamme poltettiin maan tasalle", Kankya sanoo. 

Ugandan hallitus ei ole sananvapauden, vapaan median tai muidenkaan perus- ja ihmisoikeuksien vannoutunut puolustaja. Kankya ystävineen pidätettiin ja radio-ohjelmaa vastaan nostettiin syytteet. 

Ulkomaiset yritykset toivat ongelmia

Monen vuoden taistelun jälkeen korkein oikeus lopulta antoi luvan ohjelman jatkamiseen, mutta taistelu ihmisoikeuksien puolesta ei loppunut. 

"En vielä tuolloin ymmärtänyt, että ihmisoikeustyössä asiat kasaantuvat, eikä työ lopu yhden ongelman ratkaisemiseen", Kankya huokaisee.

Viime vuosina alueelle saapunut yritystoiminta on tuonut Kankyalle ja radio-ohjelmasta alkunsa saaneelle ihmisoikeusjärjestö Twerwaneho Listeners Clubille lisää ongelmia ratkottavaksi. 

Öljyn löytyminen ja hallituksen yksityistä sektoria tukeva kehityspolitiikka ovat houkutelleet ulkomaisia yrityksiä ja sijoittajia Rwenzorin alueelle. Ugandan hallitus ei juurikaan säätele yrityksien tai sijoittajien toimintaa, ja ulkomainen valuutta on tuonut mukanaan ihmisoikeusloukkauksia, pakkohäätöjä ja ympäristörikkeitä. 

Hallituksen toiminta ei ole poikkeuksellista. Vaikka seitsemän vuotta sitten kansainvälisesti sovitut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet olivat huima edistysaskel yritysvastuun ja ihmisoikeuksien saralla, ne eivät ole sitovia, ellei niitä kansallisella lailla säädetä. Vain harva valtio on tehnyt niin. Jopa vahvemmissa oikeusvaltioissa yritysvastuuta ja ihmisoikeuksia koskeva lainsäädäntö ontuu pahasti.

Kansalaisyhteiskunnan tärkeä rooli

Ugandassa yritysvastuu- ja ihmisoikeustyö ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla.

"Muistutamme yrityksiä ja valtiota, että niiden on toimittava vastuullisesti. Erityisesti tuomme esiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet", Kankya sanoo.

Koska yritysvastuu pohjautuu vapaaehtoisuuteen, eivät kaikki ota muistutuksia kuuleviin korviinsa.

"Yrityksiä on erilaisia. Osa haluaa kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta on myös niitä, jotka haluavat hyötyä järjestelmän heikkouksista."

Järjestelmässä ei ole pelkästään heikkouksia, vaan valtavia porsaanreikiä. Monikansalliset yritykset ja maapallon ympäri kiertävät alihankintaketjut hämärtävät kuvaa siitä, kenen tulisi kantaa vastuu yrityksien ihmisoikeusrikkomuksista. Jotta porsaanreiät umpeutuisivat, Suomessa ja muualla maailmassa kamppaillaan kansainvälisesti sitovan yritysvastuusopimuksen puolesta, josta neuvotellaan YK:ssa.

Lisäksi muutamissa Euroopan valtioissa on jo säädetty kansallisia yritysvastuulakeja. Hollannissa on lain voimalla puututtu lapsityövoiman käyttöön alihankintaketjuissa. Iso-Britannia hyväksyi vuonna 2015 lain orjuuden poistamisesta. Ranskassa on vastikään tullut voimaan kaikista kattavin yritysvastuulaki, joka vaatii suurimpia yrityksiä noudattamaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusperiaatetta. Huolellisuusperiaate ohjaa yrityksiä muun muassa konsultoimaan relevantteja sidosryhmiä kuten paikallisia yhteisöjä.

Koska valtioilla on velvollisuus vaatia yrityksiltä ihmisoikeusvastuuta, Suomeenkin toivotaan yritysvastuulakia, joka velvoittaisi suomalaiset yritykset arvioimaan ja minimoimaan toimintansa ihmisoikeusriskit läpi tuotantoketjujen. 

Valtio väistää vastuun

Valtion vastuu estää ihmisoikeusloukkauksia on loistanut poissaolollaan Ugandassa. Valtio allekirjoittaa sopimuksia yritysten ja sijoittajien kanssa röyhkeästi kuulematta tai tiedottamatta alueella asuvia yhteisöjä.

Suomalaisen KIOS-säätiön rahoituksella Kankya ja Twerwaneho Listeners Club ovat tutkineet paikalliseen yhteisöön kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia. Vaikka oikeusprosessit ovat järjestölle vasta viimeinen keino, on KIOSin tuella nostettu kolme oikeuskannetta, jotka koskevat lähes tuhannen paikallisen perheen pakkohäätöjä yritystoiminnan alta. 

Oikeuteen haastetut yritykset ja hallitus eivät ole osoittaneet lainkaan halukkuutta yhteistyöhön tai korvauksiin, päinvastoin. 

"Meidän kodeissamme on tehty etsintöjä, toimistomme on joskus suljettu, tilimme jäädytetty", Kankya kuvailee.

Järjestön kahta jäsentä on ammuttu, ja toinen heistä, Erasmus Irumba, kuoli 23. kesäkuuta 2017. Ampumavälikohtauksen epäillään liittyvän Ferdsult Engineering Service Ltd -yritystä vastaan nostettuun kanteeseen, joka lopulta voitettiin. Oikeusistuin Länsi-Ugandan Fort Portalissa teki päätöksen, että paikalliset yhteisöt voivat kalastaa ja hyödyntää järvivettä niin kuin ennenkin. 

Kansainvälisesti yritysvastuun sääntelyssä on otettu isoja edistysaskelia. Herää kuitenkin kysymys, milloin ne näkyvät miljoonien paikallisten arjessa. Kankyan peräänantamattomuus antaa toivoa. 

"Aina kun joku saa oikeutta kokemalleen vääryydelle työni ansiosta, se on onnistumisen hetki."

Gerald Kankya saapuu KIOSin vieraana Suomeen puhumaan yritysvastuusta ja ihmisoikeuksista Maailma kylässä -festivaaleille. Kirjoittaja työskentelee KIOSissa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Mira Ahlstedt