2019-richard_0
Taloustieteen emeritusprofessori Richard Layard on työskennellyt onnellisuuden parissa 20 vuotta. Suomeen hänet toi Fingon järjestämä Beyond Growth -konferenssi.

Taloustieteilijä Richard Layard: “Tarvitsemme globaalin onnellisuusliikkeen!"

Tulotaso on huono onnellisuuden mittari, mielenterveysongelmat taas onnellisuuden suurin este, sanoo taloustieteilijä Richard Layard. Hän vaatii, että hallitukset ja talouselämä ottaisivat onnellisuuden edistämisen päätavoitteekseen.

Teksti: Heidi NummiKuva: Rafael Rybczynski

PitkätKansalaisyhteiskuntaKoulutus ja kasvatusTalouskasvuTerveys

London School of Economicsin taloustieteen emeritusprofessori Richard Layard ei ole se tyypillisin taloustieteilijä; hän on tutkinut ja edistänyt onnellisuutta jo 20 vuotta.

”Kun kerroin ihmisille työskenteleväni onnellisuuden parissa, sitä luultiin vitsiksi”, Layard kertoo yleisestä ilmapiiristä vielä kymmenen vuotta sitten.

Enää kukaan ei pidä onnellisuutta vitsinä. Onnellisuudesta puhutaan ja sitä tutkitaan yhä enemmän. Kuluneen vuosikymmenen aikana finanssikriisi ja ilmastonmuutos ovat yhä selvemmin osoittaneet, että yhteiskunnan on aika punnita uudestaan, mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.

Mistään uudesta ei kuitenkaan ole kysymys – päinvastoin.

”Talouden oli alun perin tarkoitus keskittyä luomaan olosuhteita onnellisuudelle. 1900-luvun alussa ajauduttiin harhateille, kun alettiin keskittyä pelkkään tulotasoon ja ostovoimaan”, Layard sanoo.

Layardin mukaan tulotaso on varsin huono onnellisuuden mittari. Monet tutkimukset osoittavatkin, että ainakin tietyn rajapyykin ylitettyään tulotasolla on vähäinen vaikutus ihmisen onnellisuuteen. Huomattavasti oleellisempia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvät ihmissuhteet, merkitykselliseksi koettu työ, terveet elintavat ja ennen kaikkea mielenterveys.

“Kysyin itseltäni, miten maailma voisi olla onnellisempi paikka. Tajusin, että on keskityttävä ihmisten mielenterveyden parantamiseen.”
 

”Jos keskittyy vain itseensä, elää todennäköisesti onnettoman elämän."
 

Mielenterveysongelmista on alettu puhua laajemmin vasta viime vuosikymmeninä. Layardin elämässä ne ovat kuitenkin olleet aina läsnä, olihan hänen isänsä psykologi. Opiskeluajoilta elävästi on jäänyt mieleen myös koulun dekaanin itsemurha, hyppy kappelin katolta.

Juuri mielenterveysongelmat ovat tutkimusten mukaan onnellisuuden suurin este. Tällä hetkellä mielenterveyshoito on kuitenkin vielä puutteellista, ja usein on lähes mahdoton saada muuta kuin lääkehoitoa.

”Moni saisi apua lyhyestäkin terapiajaksosta, ja pystyisi sitten taas osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Siitä hyötyisivät kaikki”, Layard kommentoi.

Viime vuosikymmeninä etenkin teini-ikäisten ja nuorten aikuisten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Merkittävä yleistyminen tapahtui samoihin aikoihin, kun sosiaalinen media arkipäiväistyi.

”Ihminen on aina vertaillut itseään muihin, mutta sosiaalisen median aikana vertailu on lähtenyt käsistä. Se tuottaa suurta pahoinvointia.”

Layardin mukaan erityisesti kouluilla tulisi olla keskeinen rooli terveemmän kulttuurin rakentamisessa. Hän onkin ollut mukana perustamassa Healthy Minds -projektia, joka keskittyy kouluikäisten sosiaaliseen ja tunneoppimiseen, siis niin kutsuttuihin elämäntaitoihin.

”Ymmärrys omista ja toisten tunteista, tunteiden ja reaktioiden hallinta, kyky rakentaa hyvää kommunikaatiota ja terveitä ihmissuhteita”, luettelee Layard projektin painopisteitä.

“Voimmeko olla onnellisempia?”, kysyy Layardin tammikuussa 2020 ilmestyvän kirjan nimi, Can we be happier? The ethics and evidence for better lives.

Layardin mukaan voimme, mutta se ei tule onnistumaan yksilölähtöisesti. Siksi kirjassa puhutaan käytännöllisten elämäntaitojen lisäksi myös etiikasta.
 

Yhteiskunnan on aika punnita uudestaan, mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.
 

”Jos keskittyy vain itseensä, elää todennäköisesti onnettoman elämän. Merkityksellinen, onnellinen elämä vaatii ennen kaikkea oivalluksen siitä, että muut ovat aivan yhtä tärkeitä kuin itse on.”

Kristinuskon kaiut kantavat kristillistä etiikkaa mukanaan enää laihanlaisesti. Tällä hetkellä yhteiskunnassa ei ole vahvoja, elinvoimaisia instituutioita, jotka välittäisivät etiikkaa sukupolvelta toiselle. Tämän Layard näkee merkittävänä ongelmana, ja onkin ollut mukana perustamassa Action for Happiness -liikettä. Globaalissa liikkeessä on mukana jo yli 150 000 osallistujaa 180:sta maasta.

”Haluamme nähdä perustavanlaisesti toisenlaisen tavan elää. Maailman, jossa ihmiset välittävät vähemmän siitä, mitä saavat itselleen, ja enemmän toisten ihmisten onnellisuudesta.”

Layardin mukaan kirkoilla on ollut oikea idea: tuoda ihmiset säännöllisesti yhteen. Hän ei usko, että pelkkä nettiympäristö riittää uuden kulttuurin pohjaksi. Siksi Action for Happiness järjestää lahjoitusperustaisia kursseja, joilla käsitellään onnellisuutta ja sen eri osatekijöitä.

”Tulokset ovat ylittäneet kaikki odotuksemme. Kurssi teki osallistujista huomattavasti onnellisempia, ja vaikutukset jatkuivat pitkään kurssin jälkeen”, Layard iloitsee.

Ennen kaikkea Layard kuitenkin uskoo, että tarvitaan globaali, onnellisuuteen keskittynyt massaliike.

”Maailman onnellisuusliike, sen me tarvitsemme! Liikkeen, joka vaatii hallituksia ja talouselämää asettamaan ihmisten onnellisuuden ensimmäiseksi tavoitteekseen.”

Nyt, 20 vuotta onnellisuuden parissa työtä tehtyään, Layard on optimistinen.

”Julkisen keskustelun ilmapiiri on muuttumassa, ja jopa hallinnon kieli on ottanut uutta suuntaa. Alamme kollektiivisesti kyseenalaistaa, olemmeko sittenkään eläneet oikeat asiat edellä. Uskon, että kun olemme selkeitä sen suhteen, mitä todella haluamme, voimme rakentaa paljon onnellisemman yhteiskunnan.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!