Sekä kehitysyhteistyöjärjestöt että niiden kriitikot käyttävät valtaansa saadakseen maailman toimimaan paremmin. Kummatkin kokevat olevansa moraalisesti oikeassa, etnologian dosentti Jukka Jouhki kirjoittaa.
Ihmiset ovat lähteneet työn perässä Suomesta jo pitkään. Ennen lähdettiin hanttihommiin, nyt hyvin toimeentulevat tavoittelevat uusia kokemuksia ja mahdollisimman hyvää palkkaa.
Tarvitaanko kehitysyhteistyötä enää tulevaisuudessa? Pyysimme asiantuntijoita tutkijoista järjestökonkareihin ennustamaan kehityksen tulevaisuutta.
Propagandan voima on tunnettu jo tuhansia vuosia. Tärkeää olisi tietää, mitä mielenmuokkauksesta pahimmillaan seuraa, muistuttaa aate- ja oppihistoriaan perehtynyt Liisa Louhela.
Toivon, että nykyarkkitehtuurissa alkaisivat puhaltaa vapaammat tuulet. Miksi arkkitehdit eivät voi suunnitella taloja, joissa he itse haluaisivat asua, kysyy J.P. Roos.
Empatia ei ole pehmoilua vaan elinehto ja taito, jota on harjoiteltava, kirjoittaa Marie Kajava.
Yksi hyvä perustelu aikuisharrastukselle voi olla se, että alkaa harrastaa jotain, missä ei ole hyvä, kirjoittaa Reetta Räty.
Maailma ei muutu vaarattomammaksi niin, että naiset rajoittavat elämänsä vain turvallisiksi luokiteltuihin tiloihin, kirjoittaa Emma Vepsä.
Helpoimpia tapoja tehdä yhteiskunnalle palvelus on kuunnella taiteilijaa, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi.
Afrikan maat hamuavat ulkomaisia sijoittajia muun muassa lisäämään maatalouden tuottavuutta. Mutta onko sijoittaja julma maakaappaaja – vai auttaako hän koko maata kehittymään?
