Kaikille suomalaisille tuttu pahvilaatikko, äitiyspakkaus, on levinnyt lähes sataan maahan. Useimmissa maissa äitiyspakkauksen saavat heikoimmassa asemassa olevat äidit. Äitiyspakkauksella myös motivoidaan odottavia äitejä terveyspalvelujen asiakkaiksi.
Tasa-arvo on paikallinen, kansallinen ja globaali kysymys. Muutos toteutuu kaikkialla maailmassa parhaiten, jos se lähtee kansalaisista itsestään, kirjoittaa vapaa toimittaja ja kirjailija Eveliina Talvitie.
Halpalennot ovat tehneet matkailusta nopeampaa ja edullisempaa kuin koskaan ennen, mutta ilmastonmuutoksen takia moni on siirtynyt matkaamaan maata pitkin. Turistin vastuu ei kuitenkaan lopu kulkuvälineen valintaan.
Ilmastonmuutos voi lähitulevaisuudessa viedä kodin kymmeniltä tai sadoilta miljoonilta. Se ei kuitenkaan oikeuta pakolaisstatukseen, joten ihmisten avuntarpeeseen on vastattava muilla keinoilla.
Sekä kehitysyhteistyöjärjestöt että niiden kriitikot käyttävät valtaansa saadakseen maailman toimimaan paremmin. Kummatkin kokevat olevansa moraalisesti oikeassa, etnologian dosentti Jukka Jouhki kirjoittaa.
Ihmiset ovat lähteneet työn perässä Suomesta jo pitkään. Ennen lähdettiin hanttihommiin, nyt hyvin toimeentulevat tavoittelevat uusia kokemuksia ja mahdollisimman hyvää palkkaa.
Tarvitaanko kehitysyhteistyötä enää tulevaisuudessa? Pyysimme asiantuntijoita tutkijoista järjestökonkareihin ennustamaan kehityksen tulevaisuutta.
Propagandan voima on tunnettu jo tuhansia vuosia. Tärkeää olisi tietää, mitä mielenmuokkauksesta pahimmillaan seuraa, muistuttaa aate- ja oppihistoriaan perehtynyt Liisa Louhela.
Toivon, että nykyarkkitehtuurissa alkaisivat puhaltaa vapaammat tuulet. Miksi arkkitehdit eivät voi suunnitella taloja, joissa he itse haluaisivat asua, kysyy J.P. Roos.
Empatia ei ole pehmoilua vaan elinehto ja taito, jota on harjoiteltava, kirjoittaa Marie Kajava.
