• 9.8.2023

    Mitä jos aikamme kansanmusiikkia ovatkin Paleface, Kielo Kärkkäinen, Jarkko Martikainen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari? 

    Kansa ei ole milloinkaan omistanut kansanmusiikkia, jos kansalla tarkoitetaan kansallisvaltiota, tiettyä etnisyyttä tai kieliryhmää. Kansanmusiikin tyylit, sävelmät ja tekijät ovat aina menneet heittämällä yli rajojen, musiikkitoimittaja Mika Kauhanen kirjoittaa.

    Artikkelikuva

  • 20.6.2023

    Tekoäly-Drakea ja jäljitelmä-Oasista: ”Miten toimitaan, jos artisti ei ole itse osallistunut kappaleen tekoon, vaikka hän siinä selvästi esiintyykin?”

    Tekoälyllä tuotettu musiikki on aiheuttanut kevään aikana keskustelua. Esimerkiksi yksi AI:n ja puhesynteesin avulla tehdyistä suosioon nousseista kappaleista poistettiin suoratoistopalveluista. Tekoälymusiikki herättää kysymyksiä muun muassa tekijänoikeuksista, kirjoittaa Karri Miettinen kolumnissaan.

    Artikkelikuva

  • 17.6.2023

    ”Tähtään siihen, että olisin joka päivä pikkuisen väärässä ja voisin oppia jotain uutta” 

    Omalle seurakunnalle saarnaaminen tai pelkkä hyvien eleiden tekeminen ei pelasta maailmaa, uskoo kansalaisaktivisti ja tietokirjailija Risto Isomäki. Mustavalkoisuuden sijaan nyt tarvitaan siltojen rakentamista hyvin eri tavoin ajattelevien ihmisten välille.

    Artikkelikuva

  • 15.6.2023

    ”Myös musiikkialan pitää ryhtyä ilmastotyöhön”

    Miten musiikkialasta voidaan tehdä kestävämpi? Sitä on lähdetty miettimään ympäri maailmaa, myös Suomessa.

    Artikkelikuva

  • 14.6.2023

    Työskentely ympäri vuorokauden, epäterveet kauneusihanteet, levy-yhtiöiden valta imagoon ja käytökseen – K-pop on noussut jättisuosioon, mutta sen epäkohdat hiertävät fanejakin

    Kimaltavasta K-popista paljastuu ensivilkaisun jälkeen räikeitä epäkohtia, mutta silti sen suosio kasvaa. Mikä tekee ristiriitaisesta K-popista niin houkuttelevaa? Ja voimmeko me ulkopuolisina kritisoida korealaisen kulttuurin tuotetta?

    Artikkelikuva

  • 12.6.2023

    ”Eurooppalaiset ovat kiertäneet maailmaa pelastamassa paikallisia ongelmilta, joista moni on länsimaiden itsensä luoma”

    Humanitaarisella alalla arvostetaan kansainvälistä koulutusta, englanninkielen taitoa ja kykyä raportoida rahoittajille enemmän kuin paikallistuntemusta. Ajatusleikkinä voi pohtia miltä tuntuisi, jos sodan sattuessa Suomeen saapuisi outo avustusjärjestelmä ja satoja toimijoita, jotka puhuisivat tuntematonta kieltä, Ujuni Ahmed ja Merit Hietanen kirjoittavat.

    Artikkelikuva

  • 19.5.2023

    Toivoa ja yhteen tulemisen voimaa – Maailma-kuoro luo vuoropuhelua eri musiikkikulttuurien välille

    Maailma-kuorolla on ilmiömäinen kyky tarttua ajankohtaisiin, eri kulttuureista nouseviin teemoihin. Vuoden 2023 ohjelmistossa näkyy vahvasti Ukrainan kriisi. Monikulttuurisuus ja moniäänisyyden ylläpito ovat kuitenkin aiheita, jotka ovat aina tapetilla.

    Artikkelikuva

  • 25.4.2023

    ”Tehokkaamman hyväntekemisen eteen pitää nähdä vaivaa”

    Miten hyvää tehdään mahdollisimman tehokkaasti? Sitä pyrkii selvittämään filosofinen liike efektiivinen altruismi, EA. Koordinaattori Karla Still vastaa liikkeeseen liittyviin väitteisiin ja kertoo, mistä siinä on kyse.

    Artikkelikuva

  • 21.4.2023

    Vikesin Anu Karvinen ”Oikeuksista on pidettävä kiinni – Kerran saavutettu voidaan menettää, niin kuin Euroopassa nähdään”

    Maailman Kuvalehden järjestöesittelypalstalla vuorossa on Viestintä- ja kehityssäätiö Vikes. Sen työtä tarvitaan, kunnes sananvapaus toteutuu kaikkialla maailmassa.

    Artikkelikuva

  • 12.4.2023

    ”Syyt kulutusjuhlaan eivät olekaan niin pinnallisia kuin ajattelemme”

    Kuluttaminen ei suinkaan ole sisäisesti tyhjää, vaan hyvin merkityksellistä sosiaalista toimintaa. Kuluttaminen on kuin symbolinen kieli, jonka avulla jaamme käsityksiä itsen, toisen ja maailman välisistä suhteista, kirjoittaa Mikko Kurenlahti kolumnissaan.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti