• 18.5.2022

    Miten journalismia tehdään sotatilanteessa? – Maailma kylässä -festivaalin paneelissa kohtaavat tunnetut toimittajat ja kuvaajat

    Millaista työ sota-alueella ja toimituksissa konkreettisesti on? Maailman Kuvalehden tuottamassa "Uutiskuvien Ukraina" -paneelissa ääneen pääsevät toimittajat ja kuvaajat, jotka kertovat työstään sotauutisten takaa.

    Artikkelikuva

  • 9.5.2022

    Kamppailu oikeudenmukaisuuden puolesta yhdistää ryhmittymiä Berliinissä: ”Solidaarisuus ei ole nollasummapeli, jossa yhden tukeminen on automaattisesti pois joltain toiselta”

    Berliinissä ukrainalaiset ovat verkostoituneet ja toimivat yhdessä muiden ryhmittymien kanssa. Ryhmittymät ovat muun muassa ajaneet inhimillistä pakolaispolitiikkaa ja vastustaneet miehitystä kaikkialla maailmassa. Berliinin ruohonjuuritason toimijat osoittavat, että solidaarisuuden rajallisuus on myytti.

    Artikkelikuva

  • 2.5.2022

    Suljettujen suiden maa: ”Meitä on valmisteltu jo pidemmän aikaa siihen, että journalismi tulee Venäjällä tiensä päähän”

    Venäjällä on kaksi kuukautta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lakkautettu 36 tiedotusvälinettä. Tilanteeseen tiedettiin alkaa valmistautua 2020, kun sana ”räjähdys” suositeltiin korvaamaan sanalla ”pamaus”. Nyt heitä, jotka eivät ole opetelleet uuskieltä hiljennetään ja pidätetään, kirjoittaa riippumaton venäläinen toimittaja Ivan Žilin.

    Artikkelikuva

  • 25.3.2022

    Venäjällä vahvat persoonat määrittävät oikean ja hyvän: ”Vallan vastustaja on vihollinen, joka vastustaa hyvää hallitsijan valtaa”

    Venäläinen yhteiskunta ei ole yksilöiden vaan yhteisöjen maa. Siksi siitä ei ole tullut länsimaisen kaltaista demokratiaa, sanoo Itä-Euroopan tutkija Jukka Korpela.

    Artikkelikuva

  • 21.3.2022

    Suomenvenäläiset kantavat harteillaan autoritäärisen valtion aiheuttaman sodan taakkaa, vaikka ensisijaisesti he ovat järkyttyneitä ukrainalaisten kärsimyksestä

    Maailman Kuvalehti haastatteli suomenvenäläisiä, jotka ovat sodan lisäksi huolissaan siitä, miten yhteiskunta muuttuu rajan takana.

    Artikkelikuva

  • 10.3.2022

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa konfliktin riskiä Bosnia-Hertsegovinassa

    Bosnia-Hertsegovinan raskas perintö vaikuttaa yhä alueen poliittiseen tasapainoon. Nyt olisi tärkeää tukea niitä alueen toimijoita, jotka korostavat yhtenäisyyttä ja yhteistyötä yli ryhmärajojen, sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen kirjoittaa.

    Artikkelikuva

  • 11.1.2022

    Sensuurin ja misinformaation yhtälö tappaa: ”Ilmaisuvapauden rajoittaminen on vaikeuttanut oikean terveystiedon levittämistä”

    Monet maat ovat rajoittaneet sananvapautta pandemian aikana, selviää Amnesty Internationalin raportista. Esimerkiksi Venäjä on laajentanut "valeuutisia" koskevia lakeja.

    Artikkelikuva

  • 4.10.2021

    Joka kodin kitch-kokoelma

    Jääkaapin oveen kertyvät magneetit kertovat perheenjäsenille, että he ovat olleet matkan päällä mielessä.

    Artikkelikuva

  • 23.9.2020

    Venäjä osallinen sotarikoksiin Syyriassa

    Amnestyn toukokuinen raportti esittää vahvoja todisteita Venäjän osallisuudesta sairaala- ja kouluiskuihin Syyriassa vuosina 2019-2020.

    Artikkelikuva

  • 22.1.2020

    "Inkeriläisyys oli synkkä mysteeri" – matka juurille sai ymmärtämään, mistä perheessä vaiettiin

    Toimittajat Santeri Pakkanen, 69, ja Lea Pakkanen, 36, ovat isä ja tytär ja työpari. Heidän suhteensa syveni, kun he alkoivat tutkia inkeriläisiä juuriaan ja inkerinsuomalaisten vaiettua kohtaloa Neuvostoliitossa.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti