”Se oli shokki. Uskoimme, että läheinen yhteistyö ja vuosien varrella rakennettu luottamus olisi ehkäissyt tällaiset arvaamattomat päätökset”, muistelee UNRWA:n Euroopan vaikuttamistyön johtaja Marc Lassouaoui tunnelmia kuluvan vuoden tammi-helmikuussa.
Tuolloin kaikkiaan 16 avunantajamaata ilmoitti jäädyttävänsä tukensa UNRWA:lta, joka on YK:n palestiinalaispakolaisten auttamisjärjestö.
Syynä olivat Israelin väitteet siitä, että 12 UNRWA:n työntekijää olisi sekaantunut äärijärjestö Hamasin lokakuussa Israeliin tekemään hyökkäykseen. Avunantajat, myös Suomi, ilmoittivat pysäyttävänsä maksatukset.
Se oli kova isku, sillä UNRWA:n rahoitus tulee pääosin vapaaehtoisina lahjoituksina valtioilta. Se on ylivoimaisesti suurin Gazassa toimiva avustusjärjestö, eikä apua alueelle olisi käytännössä mahdollista toimittaa ilman sitä.
Alkuvuoden kriisin jälkeen suurin osa avunantajista Iso-Britanniaa ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta on palauttanut tukensa järjestölle. Avun toimittaminen Gazassa jatkuu, mutta samaan aikaan Israel jatkaa syytöksiään UNRWA:ta kohtaan.
Se on yksi syy, miksi Lassouaoui ja hänen kollegansa, UNRWA:n Gazan kenttätoimiston apulaisjohtaja Heli Uusikylä, vierailivat Suomessa tällä viikolla. Tietoa järjestöstä halutaan lisätä, jotta sen työn haasteet ymmärrettäisiin paremmin myös avunantajamaissa.
”Etenkin nyt, kun ihmisiä kuolee ja nälänhätä rehottaa Gazassa, ei yksinkertaisesti ole oikein leikata apua”, Lassouaoui sanoo.
Vuonna 1949 perustetun UNRWA:n tehtävänä on tarjota peruspalveluita ja humanitaarista apua 5,9 miljoonalle palestiinalaispakolaiselle Gazassa, Länsirannalla, Syyriassa, Libanonissa ja Jordaniassa. Työntekijöitä on yli 30 000, suurin osa paikallisia.
Sen henkilökunnalta vaaditaan puolueettomuutta, ja siksi Israelin syytökset siitä, että sadoilla tai jopa tuhansilla sen työntekijöillä olisi yhteyksiä ääriliikkeisiin, ovat vakavia.
Tarkkoja todisteita Israel ei ole syytöksistään esittänyt. Sen kauna UNRWA:ta kohtaan juontaakin juurensa pidemmältä ajalta.
UNRWA perustettiin aikanaan huolehtimaan Israelin valtion perustamisen tieltä paenneista palestiinalaispakolaisista. Järjestelyn piti olla tilapäinen ja kestää vain niin kauan, kunnes tilanteeseen on löytynyt ratkaisu.
75 vuotta myöhemmin ratkaisua ei ole löytynyt. UNRWA vastaa pysyviksi muuttuneiden pakolaisleirien palveluista edelleen. Samalla sen olemassaolo edustaa palestiinalaisille haurasta toivoa paluusta vanhoille kotiseuduille.
Israelille ajatus on uhka. Sen mielestä UNRWA on puolueellinen. Gazan tilanteen kärjistymisestä huolimatta se on kehottanut avunantajia olemaan lahjoittamatta rahaa järjestölle. Pääministeri Benjamin Netanjahu on sanonut suoraan, että järjestö pitäisi hajottaa ja maan YK-edustajan Gilad Erdanin mukaan UNRWA: on sitoutunut ”juutalaisvaltion tuhoamiseen”.
Gazassa Israel on vaikeuttanut UNRWA:n työtä muun muassa kieltämällä sitä pääsemästä alueen pohjoisosiin ja iskemällä sen rakennuksiin. 180 UNRWA:n työntekijää on kuollut konfliktissa. UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini kertoi viime viikolla YK:n turvallisuusneuvostolle, että Israelin pidättämät UNRWA:n työntekijät ovat kertoneet joutuneensa kidutetuiksi.
Meidän tehtävänämme on vain toimittaa palveluita, ja toimitamme niitä, koska kansainvälinen yhteisö tietää, että palestiinalaiset tarvitsevat sitä odottaessaan poliittista ratkaisua.
Israelin kampanjointi UNRWA:ta vastaan ei auta ketään, ei israelilaisia eikä palestiinalaisia, Lassouaoui sanoo.
”Se on opportunistista. Ajatellaan, että heikentämällä UNRWA:ta ja vaatimalla sen hajottamista voitaisiin poistaa yksi Lähi-idän rauhanprosessin tärkeimmistä elementeistä. Se ei ole totta. Palestiinalaispakolaisten oikeudet on ankkuroitu YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan, ei UNRWA:han. Meidän tehtävänämme on vain toimittaa palveluita, ja toimitamme niitä, koska kansainvälinen yhteisö tietää, että palestiinalaiset tarvitsevat sitä odottaessaan poliittista ratkaisua.”
YK on teettämässä UNRWA:n työntekijöiden väitetyistä ääriliikeyhteyksistä selvitystä. Maanantaina julkaistiin riippumattoman työryhmän selvitys, jossa kartoitettiin, miten hyvin UNRWA:n puolueettomuustyökalut toimivat. Se ei löytänyt merkittäviä ongelmia vaan huomautti, ettei Israel ole toimittanut terrorismikytköksistä todisteita ja että maa on saanut jo vuosien ajan UNRWA:n henkilökuntalistat eikä ole aiemmin löytänyt huomautettavaa.
Työryhmä antoi suosituksia siitä, miten puolueettomuus voitaisiin varmistaa vielä tehokkaammin. Lassouaouin mukaan niiden toteuttamista on alettu suunnitella. Siihen tarvitaan kuitenkin kansainvälisen yhteisön sekä myös isäntämaiden tukea, hän huomauttaa.
Gazan humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen. Yli 34 000 ihmistä on kuollut, heistä 70 prosenttia naisia ja lapsia. Viime päivinä maailmaa ovat järkyttäneet tiedot sairaala-alueilta löytyneistä joukkohaudoista.
Suurin osa väestöstä, 1,7 miljoonaa ihmistä, on joutunut pakenemaan. Perusterveydenhuollosta toimii enää 30 prosenttia. Ruoka-apua tarvitsevat käytännössä kaikki. UNRWA:n työsarka on siis valtava.
”Humanitaariset tarpeet ovat suuremmat kuin koskaan. Gazan pohjoisosassa jopa puoli miljoonaa ihmistä on kansainvälisen ruokaturvaluokituksen korkeimmassa eli viidennessä luokassa”, kertoo Lassouaouin kanssa Suomessa vieraillut UNRWA:n Gazan kenttätoimiston apulaisjohtaja Heli Uusikylä.
Viides taso tarkoittaa katastrofaalista tilannetta, käytännössä nälänhätää. Se on humanitaarisissa kriiseissäkin poikkeuksellista.
Israel on koko konfliktin ajan estänyt avun pääsemistä läpi raja-asemilta. Rekkoja pääsee läpi tällä hetkellä päivittäin keskimäärin 186. Jo ennen kriisiä tarve oli 500.
”Avun tilanne vaihtelee. Joinakin päivinä sitä tulee enemmän ja joinakin vähemmän. Tarvitaan keskeytymätöntä humanitaarisen avun läpipääsyä, enemmän avoimia rajanylityspaikkoja ja esteetöntä avustustarvikkeiden kuljetusta Gazan sisällä”, Uusikylä sanoo.
UNRWA toimittaa esimerkiksi ruokaa, terveyspalveluita sekä vaippoja, hygieniamateriaalia, patjoja, huopia ja muita tarvikkeita. Tällä hetkellä rahoitusta on jäljellä suunnilleen kesäkuuhun asti, sen jälkeen näkymät ovat sumeammat.
Lassouaoui vetoaakin sen puolesta, että loputkin maat palauttaisivat sen rahoituksen. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin rauha.
”On masentavaa nähdä kaikki ne ihmiset, jotka ovat riippuvaisia UNRWA:sta. Emme halua sitä, vaan haluamme, että he ovat itsenäisiä ja voivat elää arvokasta elämää. Vain rauha voi taata sen.”
Juttu on toteutettu yhteistyössä Maailma.net -verkkojulkaisun kanssa.