Voisiko COVID-19-pandemian myötä syntyä sellaisia uusia käyttäytymismalleja ja arvoja, jotka auttaisivat meitä ratkomaan muitakin kriisejä, kysyy valtiotieteiden tohtori Tuomas Tammisto AntroBlogin uutiskommentissa.
Kaikki julkinen keskustelu ei ole suinkaan vilpitöntä debattia. Siksi osa siitä tulisi jättää omaan arvoonsa, kirjoittaa tohtorikoulutettava Heikki Wilenius AntroBlogin uutiskommentissa.
Kun Thomas Kemmerich voitti Thüringenin osavaltion pääministeriäänestyksen äärioikeiston tuella, pelot historian toistumisesta nousivat. Antifasistinen linja pätee silti yhä maan politiikassa, kirjoittaa tohtorikoulutettava Saara Toukolehto AntroBlogin uutiskommentissa.
Korona-uutisoinnissa on näkynyt selvää rasistista jaottelua sivistyneisiin 'meihin' ja tartuttaviin kiinalaisiin, joiden barbaarinen ruokakäyttäytyminen tekee heistä riskin sekä itselleen muille, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori, dosentti Miia Halme-Tuomisaari AntroBlogin uutiskommentissa.
Ilmastonmuutos ei välitä maailman valtasuhteista, mutta on hyvä pohtia, kenen etua ilmastokeskusteluissa ajetaan, kirjoittaa tohtorikoulutettava Emmi Holm AntroBlogin uutiskommentissa.
Tarina kehitysmaissa avustustyötä tekevästä valkoisesta pelastajasta on yhä suosittu aihe mediassa. Oikeasti vapaaehtoisturismi tukee harvoin kestävää kehitystä, kirjoittaa tohtorikoulutettava Martta Kaskinen AntroBlogin uutiskommentissa.
Osa Isisiin liittyneistä naisista täyttää etnonationalistien valkoisuuteen yhdistämät kriteerit “suomalaisuudesta”. Naiset ovat kuitenkin valinneet elämän Isisin kalifaatissa, jonka monet kokevat suomalaisuuden vastakohtana, kirjoittaa väitöskirjatutkija Annastiina Kallius AntroBlogin uutiskommentissa.
Työkulttuuri on muutoksessa niin maailmalla kuin Suomessakin. Eräs keskeinen ilmiö on työn ja vapaa-ajan välisen rajan katoaminen. Tämä voi johtaa siihen, että vapaa-ajasta tulee ammatillisen elämän jatketta, ja töissä ollaan ikään kuin aina, kirjoittaa Juuso Koponen Antroblogin uutiskommentissa.
Muovipussien jyrkkä kieltäminen rinnastuu maagiseen ajatteluun, jossa kestämätön elämäntapa yritetään pelastaa uhraamalla jotain kokonaisuuden kannalta melko marginaalista, kirjoittaa Juuso Koponen Antroblogin uutiskommentissa.
Sisällissodan muisto ja uuden sodan pelko määrittävät sosiaalista todellisuutta sisällissodan jälkeisessä Libanonissa. Lokakuun vallankumouksen voidaan kuitenkin nähdä merkitsevän yhden aikakauden loppua, kirjoittaa Samuli Lähteenaho Antroblogin uutiskommentissa.
