• 17.12.2014

    Kesätyöt kunniaan

    Opimme porukalla, ettei raha kasva puussa ja että ruumiillinen työ on raskasta, Reeta Paakkinen sanoo.

  • 17.12.2014

    ”Suomessa sain maistaa vapautta”

    Kirgisialainen Sitora Kurbanova korostaa, että vammaisia ei saisi ylisuojella.

  • 17.12.2014

    Ulkomaalais­vihamielinen Helsinki

    Umayya Abu-Hannan kirja on henkilökohtaisena ja yhteiskunnallisena kannanottona tärkeä puheenvuoro rakenteellista syrjintää koskevassa keskustelussa.

  • 17.12.2014

    Elokuvia sokeille

    Meksikolainen kaveriporukka alkoi tulkata elokuvia, jotta näkövammaisetkin voisivat ”katsoa” niitä.

  • 17.12.2014

    Ei enää sääliä

    Kokemukset eristämisestä ja ulkopuolelle sysäämisestä yhdistävät eri tavoin vammautuneita ihmisiä. Esteenä eivät ole ainoastaan rappuset ja kynnykset – vaan sääli ja ylisuojelu. Monissa maissa vammainen ihminen on elänyt koko elämänsä kodin seinien ­sisällä, koska perhe on hävennyt.

  • 17.12.2014

    Balkanin tarinoita modernisti

    Anna Dantchev Bandin jäsenillä on taustoja Bulgariassa, Turkissa, Kreikassa, Kyproksella ja Suomessa.

  • 17.12.2014

    Tarinoita iholla

    Tatuointikulttuurin murros on ollut nopea. Poikkeuksellista on ilmiön leviäminen yhteiskunnan alaluokista yläluokkiin. Halveksitusta on tullut haluttua. Tatuointien lisääntyessä merkitykset yksilöllistyvät.

  • 10.12.2014

    Pummit

    Verojen minimoiseen liittyy ajatus siitä, että ”omat” rahat eivät kuulu valtiolle. Maailmassa, missä ihmiset eivät ole yksinäisiä saarekkeita, se on ongelmallinen ajatus, Elina Hirvonen huomauttaa.

  • 9.12.2014

    Lakkokampa

    Pariisilaisen afrokampaamon paperittomat työntekijät saivat ­tarpeekseen maksamattomista palkoista ja uhkailuista. ­He ryhtyivät lakkoon ja tekivät rikosilmoituksen ihmiskaupasta.

  • 3.12.2014

    Kuinka paljon euroopan päästöistä on ulkoistettu Kiinaan?

    Kiina on hyvin vientivetoinen valtio, joka keikkuu kasvihuonepäästöjen osalta maailman tilastojen kärjessä. Mutta kuinka suuri osa päästöistä johtuu loppujen lopuksi viennistä muihin maihin? Kysymykseen vastaa ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma.