Olympialaiset ja kiinalaisten arki

Vuoden 2008 olympialaiset ovat Kiinalle kuin pääsykoe vaikutusvaltaisten ja modernien valtioiden eliittiin. Massiivisten rakennusprojektien lisäksi kisajärjestelyihin on rekrytoitu niin eliittiyliopistojen opiskelijoita kuin köyhiä siirtotyöläisiä.

Teksti: Jenny Kotiranta

PitkätAasiaItä-AasiaKiina
Jarkko Virtanen

kuvareppari_rakentajat.jpg Rakentajia olympiastadionin työmaalla.

"Toivotan olympialaiset tervetulleeksi, keskustelen sivistyneesti, vaalin uusia tapoja. Osallistun, omistaudun, nautin", lukee pekingiläiskujan tiiliseinään ripustetussa punaisessa julisteessa. Seinään nojailee joukko rakennustyöläisiä, jotka kauhovat suuhunsa lounasnuudeleita välinpitämättömän näköisinä.

"Ei meillä ole varaa ostaa lippuja olympialaisiin", yksi Hebein maakunnasta kotoisin olevista miehistä murahtaa. "Ehkä katsomme kisoja televisiosta."

Keinot ovat monet, kun Kiina ponnistelee pitääkseen olympiakomitealle tekemänsä lupaukset: ympäristöystävälliset, vihreät kisat, mikä tarkoittaa huippumodernia urheilustadionia, toimivaa joukkoliikennettä sekä puhtaampaa ilmaa. Lisäksi maan johto on kertonut sitoutuvansa luotsaamaan Kiinaa avoimempaan ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan.

Kiinan hallitus on päättänyt saavuttaa tavoitteensa koko kansan voimin ja käyttänyt keinoina sekä keppiä että porkkanaa. Kisoihin on aikaa enää vajaa vuosi, mutta televisiossa on pyörinyt erilaisia olympiakampanjoita rutkasti pidempään. "Olemme kaikki vapaaehtoisia", iskostetaan pekingiläisille mainoksessa, jossa isä pesee taksia kiiltäväksi, äiti harjoittelee hymyilyä peilin edessä ja isoisä opettelee englantia ulkomaisia kisavieraita varten.

Kansaa on myös opetettu olympiatavoille erilaisin sivistyskampanjoin. Taksikuskeja on kielletty syömästä liian mausteista ruokaa tai valkosipulia, ja kaduille syljeskelijöitä rangaistaan viidenkymmenen yuanin (viiden euron) rikesakolla. Joka kuukauden 13. päivä vietetään jonottamisen päivää, jonka aikana elintilasta taistelemaan tottuneet pekingiläiset voivat harjoitella jonottamisen jaloa taitoa.

Monikasvoinen Peking

Toistaiseksi Peking on kuitenkin kuin valtaisa rakennustyömaa, jonne olympiapaikkojen lisäksi nousee joukoittain uusia hotelleja, tavaratalokomplekseja sekä metroasemia. Rakennusbuumin ovat mahdollistaneet sadattuhannet maaseudulta pääkaupunkiin virranneet työläiset.

                Jarkko Virtanen

kuvareppari_isot_parakit.jpgTyömiehet viettävät vapaa-aikaansa asuinparakkien edustalla.

Tästä huolimatta siirtotyöläisiä tullaan tuskin näkemään kisayleisön joukossa. Olympialippujen hinnat vaihtelevat noin 300-500 euron välillä, kun rakennustyöläisten kuukausipalkat vaihtelevat China Labour Bulletinin arvion mukaan 120-240 euron välillä.

Kiinalainen parempia työolosuhteita ajava kansalaisjärjestö China Labour Bulletin toivookin, että olympialaiset eivät vie liikaa huomiota maan yhteiskunnallisista ja taloudellisista ongelmista, kuten siirtotyöläisten kurjista työolosuhteista ja kehnosta palkkatilanteesta.

"Kiinan hallituksen ei tulisi rajoittaa tavoitteitaan vain lyhyeen aikaväliin ja olympialaisten menestykseen, vaan käyttää tulevaa vuotta yrityksenä ratkaista näitä (yhteiskunnallisia) ongelmia", huomauttaa China Labour Bulletinin johtaja Han Dongfang järjestön www-sivuilla.

Sekä ulkomaisessa että kiinalaisessa lehdistössä spekuloidaan paraikaa siitä, tullaanko siirtolaiset lähettämään kotiin olympiakisojen ajaksi. Monet uskovat, että resuiset työläiset ovat liikaa Pekingin modernia imagoa ajaville paikallisviranomaisille. Kiinan johtavan päivälehden People's Dailyn toimittaja ja kolumnisti Ding Gang kommentoi tuoreessa Global Times -lehdelle kirjoittamassaan kolumnissa, kuina tärkeää on näyttää Kiinasta tasapuolinen ja realistinen kuva myös kisavieraille.

Jarkko Virtanen

kuvareppari_parakit.jpg

 

 

Asuinparakissa yksityisyyttä ei juuri ole.

"Kaduilla voi nähdä hyvin pukeutuneita kaupunkilaisia, jotka syövät Häagen-Dazsia pikaruokaloissa, sekä paidattomia siirtotyöläisiä kadunpientareella... Tämä on Kiina, kehittyvä maa, joka tarvitsee vielä suuria ponnistuksia rikkaiden ja köyhien välisen kuilun vähentämiseksi", Ding muistuttaa kolumnissaan.

Koko kansan kisat?

Toisin kuin siirtotyöläisille, monille kiinalaisille ja etenkin nuoremmalle sukupolvelle olympialaiset merkitsevät toivoa kansainvälistymisestä sekä tasaveroisista mahdollisuuksista varakkaampien valtioiden kanssa.

"Olympialaiset ovat sysäys, jota tarvitaan Pekingin modernisoimiseksi. Ainakin julkinen liikenne paranee rutkasti", uskoo paljasjalkainen pekingiläinen Tianyan Liu eritellessään omakohtaisia tuntoja ensi kesän kisoista.

"Lisäksi olympialaiset antavat Kiinalle mahdollisuuden näyttää oman kulttuurimme eri puolia. Kyse ei ole ainoastaan bisneksestä."

Jarkko Virtanen

kuvareppari_ruokatauko.jpg Kiinalainen rakennusmies syö iltapalaansa.

Vielä tämän vuoden keväänä ja kesänä televisioissa pyöri kampanja olympialaisten vapaaehtoisten rekrytoimiseksi. Pekingissä haettiin 100 000 vapaaehtoista olympialaisten ja paraolympialaisten ajaksi.

Kenties mainoksen vetävä melodia ja musiikkivideomaiset otokset tekivät tehtävänsä, sillä kaikkiaan vapaaehtoiseksi pyrkijöitä löytyi yli puoli miljoonaa - noin viisi kertaa tarvetta enemmän.

"Hain vapaaehtoiseksi heti kun hakuaika alkoi, mutta en usko että minua valitaan. En ole tarpeeksi pätevä", selittää sujuvaa englantia puhuva, 18-vuotias lukiolainen Wu Ying. "Mutta olisi hienoa edustaa Kiinaa kisoissa."

Suurimmalle osalle kiinalaisista olympialaiset ovatkin ainutkertainen tapahtuma, jota varten he ovat valmiit uurastamaan minipalkalla - kuten pullotetulla vedellä ja yhdellä aterialla päivässä, mikä on vapaaehtoisille varattu korvaus työstä.

Kiinan hallitukselle olympialaiset ovat niin ikään sen kiihkeästi tavoittelema tunnustus Kiinan kuulumisesta maailman valtatekijöiden joukkoon. Kisajärjestelyissä riskejä on pyritty välttämään viimeiseen asti.

kuvareppari_kyltti.jpgPekingiläisessä kyltissä opastetaan ensi vuoden unelmamaailmaan.

Tästä huolimatta Peking ei ole vielä onnistunut kaikissa lupauksissaan. Vajaa vuosi ennen olympialaisia autojen pakokaasut roikkuvat harmaankirjavana rättinä kaupungin yllä, ja monet ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Kiinaa katteettomista lupauksista ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

Pekingin olympialaisten mottona on tong yi ge shi jie, tong yi ge meng xiang - yksi maailma, yksi unelma. China Labour Bulletinin Han Dongfanilla on samantapainen vetoomus. "Toivomme, että olympialaisten avauspäivä merkitsee hyvää onnea koko Kiinan kansalle, ei ainostaan muutamille etuoikeutetuille."


Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2007


 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!